Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

HUOMIO! Jos koet, että hahmosi on kehittnyt pelin aikana esim. luonteen suhteen, laita se hahmosi hahmolomakkeeseen!! Hahmotiedoissa on nykyään uusi kohta nimeltä Kehitys, joten se kannattaa lukea AINA kun katsoo toisen roolipelaajan hahmojen tiedot!!!

Täällä sitten roolipelataan. Noudata alla olevia ohjeita!
- Älä tapa tai vahingoita kenenkään hahmoa kysymättä. Tai jos yritätä tappaa käytä sanaa yrittää tai merkkiä (?)
- Voit pelata minä tai hän muodossa.
- Laita nimi kohtaan nettinimesi tai hahmosi nimi. Jos laitat hahmosi nimen laita näin:
Esim. Night-Violence
Mutta jos laitan nimi kohtaan nettinimesi, laita hahmosi nimen perään lauma josta hevonen on. Esim.

Nimi: Taneli

Herman-Aderlin
Kävelin metsässä yksi. Raikas ilma heilutti harjaani ja tuore ruoho tuoksui nenääni...

- Kiroilua saa esiintyä, mutta kunhan ei jokatoinen sana.
- Kun hahmosi puhuu, puhe laitetaan näiden väliin Esim: "Moi". Kun ajattelee se laitetaan näiden väliin Esim: #Olen elossa#. Kaikki mikä ei kuulu ropeen laitetaan näiden väliin Esim: //Moikka// Ja kaikki muu tekeminen ilman merkkejä.

Tapahtunutta

Vieraskirja  << <  4  5  6  7  8  9  10  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Gaapriel

17.06.2019 15:49
Safiira-Violence

Celena antoi tarkan selostuksen leirin oloista ja mikään ei juuri yllättänyt minuakaan. Laukkasin rauhassa eteenpäin kohti määränpäätä. Deimoksen tyrkyttävät kysymyksen saivat korvani luimuun. Ärsytti kun toinen kyseli tyhmiä ja piti minua totaalisena idjoottina. Hörisin hiljaa ja ärtyneenä itsekseni ennenkuin vastasin.
"En kuule tiedä! Tässä olen johdattamassa sinua lähimpään Aderlinin ansakuoppaan ja odotan tilaisuutta törkätä sinut sinne ja jättää kuolemaan!" sanoin sarkastisesti ja hyvin ivallisella äänellä korvat luimussa. Rajalle tultaessa, en jatkanutkaan matkaa kohti Aderlinia vaan kurvasin vasemmalle kohti hermien aluetta. En ollut niin idjootti että menisin toisten reviiriä pitkin. Hermien alueella sentään kukaan ei uskaltanut käydä kimppuun. Oli rentouttavaa olla ei kenenkään maalla. Sai tehdä ja syödä mitä halusi. Olimme kohta perillä sillä Amiran työ pesä oli kuitenkin Hermien puolella juuri ennen kahden lauman rajojen risteystä, hyvin lähellä vesiputousta.

Ancelika-Violence

Kuuntelin Faijeria tarkkaan ja huomasin myös sen kuinka ori varsa ei pitäyt kahdesta lauman muukalaisesta. Laskin turpani veteen ja otin iso huikan.
"En minäkään pidä heistä, mutta nyt on vain kestettävä vieraiden läsnä olo. Safiira ja muut palaavat varmasti pian ja kaikki palaa normaaliksi!" sanoin ja laskin pääni taas alas juodakseni.

Dani-Aderlin

Seisoin Jerryn kanssa aukiolla. Sain mustalta ori varsalta tiukkoja mulkaisuja, mutta sivuutin ne ja käänsin katseeni Jerryyn.
"Nyt vain odotellaan ja näköjään homma lähteen liikkeelle noista mukuloista" sanoin hiljaa ja viskaisin päälläni kohti nuoria.
"Ei aikaakaan kun päästään koti matkalle. Käyn vielä parantajan luona katsomassa missä kunnossa olen!" totesin orille ja lähdin kohti parantajan luolaa, seurasi toinen perässä tai ei.

Nimi: Gaapriel

17.06.2019 15:35
Carmen-Aderlin

Katsoin korvat höröllä ja tympiintynyt ilme kasvoillani orin steppausta ja sekoilua kun toinen selitti syyn rajalla norkoilemiseen. Rowan antoi orille luvan varsan etsimiseen, mutta pyysi myös vastapalvelusta. En puuttunut keskusteluun ollenkaan vaan seurasin hiljaa sivusta orien sanan vaihtoa. Violenceläinen kuitenkin teki virheen sillä he luulivat Danin edelleen olevan varajohtaja. Naurahdin huvittuneena orin pahoittelulle. Oli kyllä erikoista että toinen edes pahoitteli, olihan hän Violencesta.
"Mukava kuulla, että joku laumastasi osaa pahoitella, mutta se ei nyt oikeen hyödytä. Tällähetkellä laumani varajohtaja seisoo vieressäni. Dani on sota rikollinen lakiemme mukaan ja hänet halutaan sen takia takaisin mahdollisimman pian. Eli jos lyhennetään lausetta, että sinäkin ymmärrät niin Dani ja varsa jota etsit ovat saman arvoisia"! selitin huvittunut hymy naamallani.
"Olet tervetullut etsimään varsan hajua, mutta se miten palautat Danin minulle on sinun ongelmasi. Voimme tulla kanssasi hakemaan tai voit tuoda hänet tänne itse, se on täysin sinusta kiinni!" jatkoin ja tein orille tilaa jotta toinen voisi tulla peremmälle.

Nimi: Lacritsi

16.06.2019 18:25
Ben - Violence

Benin kasvoilta näkyi kuinka yllättynyt ja hämmästynyt ruunikko oli kun toinen hevosista, laikukas ori vastasikin myöntävästi. Mutta kappas kummaa, sieltähän tuli ehto joka pistäisi Benin hankalaan tilanteeseen.
"Ensinnäkin, se ei oo mun muksu, vaan Safiiran", Ben sanoi ja kallisteli päätään sanojensa tahdissa puolelta toiselle. Varmaan jonkun oman laumalaisen mielestä ei olisi pitänyt sanoa että varsa oli Safiiran, mutta ei Ben sitä tullut nyt ajatelleeksi.
"Hah. Ja minä kun luulin että me ollaan rajan tällä puolen hyviä kiristämään", upseeri jatkoi taukoamatonta puhettaan, tosin tämän lauseen Ben hymähti enemmän itsekseen ja pyöräytti myös itsekseen silmiään, miettiessään kaiken näköistä mitä oli laumassa ehtinyt nähdä kiristykseen liittyen. Lopuksi Ben veti taas henkeä ja kiinnissi sivulle lipuneen katseensa takaisin kaksikkoon. Ben oli edelleen valmis pinkaisemaan karkuun. Siitä kieli orin asento, sillä Ben nojasi painoaan jo hieman valmiiksi oman rajansa puolelle, jotta pääsisi äkkiä liikkeelle. Mutta varovaisuudestaan huolimatta tässä ehti pyöritellä silmiäkin. Ben ei enää tuntenut oloaan niin uhatuksi kuin hetkeä aiemmin.
"Kiitoksia tarjouksesta, mutta en minä voi antaa teille varajohtajaa takaisin", Ben antoi vastauksensa pahoittelevaan sävyyn, aivan kuin todella olisi halunnut antaa Danin takaisin, mutta ei vain voinut. Varmaankin kummallista kuultavaa Violencelaiselta. Mitenkä nuo rajakohtaamiset yleensä menivätkään? Tivattiin toisilta mitä ne tekivät rajalla ja sitten haukuttiin ja sitten tapeltiin? Ben vain teki sitä mitä muutenkin; puhui. Tai ehkä parempi sana olisi kuvaamaan; höpötti.
Jokatapauksessa Ben oli antanut vastauksensa. Luultavasti upseeri ei pääsisi etsimään Zeraa. Mutta jos Ben antaisi Aderlinin varajohtaajan Aderliniin, Ben kuolisi varmasti oman laumansa toimesta. Ja eihän upseeri välttämättä edes löytäisi Zeran hajujälkeä. Tämä ei nyt vaikuttanut Benin mielestä ihan reilulta diililtä.

Nimi: Lukija

16.06.2019 11:18
Rowan- Aderlin

Rowan kuunteli violencelaisen jokseenkin sekavaa selitystä varsasta tai oikeastaan sen hajujäljestä. Toinen ei tosiaankaan ollut aivan normaali violencelainen, jo ulkonäönkin perusteella muttas myös käytökseltään. Punaruunikko oli hyvinkin stressaantunut ja näytti jokseenkin pelokkaalta, valmiilta juoksemaan karkuun vaikka he eivät olleet edes agressiivisia. Se kummastutti Rowania. Hän antoi tuon selittää asiansa loppuun. Kysymys sai varajohtajan korvat luimuun, ennen kuin sen päässä välähti.
"Toki saat mennä vielä satametriä varsaasi etsimään... Mutta me tarvitsemme jotain siittä takaisin, ikään kuin maksuksi. Tai siis, me haluamme Danin. Hevonen hevosesta, sovittu?", Rowan ehdotti.

Nimi: Lacritsi

15.06.2019 12:51
Deimos – Violence

Laukka kuljetti Deimosta vaivattomasti eteenpäin metsämaalla. Safiira piti kärkeä, ja Celena perää. Kumpikin kuitenkin onneksi tasoitti vauhtinsa Deimoksen tahtiin. Sillä kumpikin tamma menisi mennen tullen mustasta orista ohitse, kumpikin oli huomattavasti Deimosta nopeampia. Ihan vain vertailunkin vuoksi saattoi ajatella, että Safiiralle ja Celenalle tämä vauhti oli varmaan kevyttä, rentoa laukkailua, kun taas Deimoksen maksiminopeus ei ollut enää kovin kaukana. Ei tällainen saanut Deimosta hyvä jos hengästymään, mutta pointti oli se, että ori oli tammoihin verrattuna varsinainen etana. Friisiläinen ei voinut olla luimimatta korviaan kuunnellessaan Safiiran sanoja. Se tamma kykeni kykynsä avulla tietämään menneisyyksiä?
”Sen on parempi varoa mitä tietoja urkkii”, Deimos murahti varajohtajan sanojen jälkeen. Puheenaihe siirtyi laumaan, ja Celena otti puheenvuoron. Töistä luistaminen ei ollut mitenkään iso uutinen, nyt kun leirissä ei ollut Safiiran rautaisen ankaraa työmoraalia ja Deimoksen luomaa uhkaa. Upseereilla taisikin olla kova homma pitää leiri kasassa. Ben ei ollut mikään kurittaja, ja nyt kun Celenakin oli poissa leiristä, saattoi tilanne olla osaltaan melko mielenkiintoinen. Onnekseen laumassa oli kumminkin sellaisiakin, jotka viitsivät tehdä töitä ilman että niitä piti uhkailla joka välissä. Oli huojentavaa kuulla, ettei kukaan alkanut sooloilemaan jollain kapinalla. Se saattaisi tarkoittaa, että Deimoksen pitäisi piipahtaa kotona. Yleensä sellaisissa tilanteissa Deimoksen ei tarvinnut kuin näyttää naamansa leirissä, ja uhittelijat painuivat säälittäviin koloihinsa. Tosin tässä tilanteessa Deimos hoitelisi ne heti pois päiviltä, etteivät ne aiheuttaisi enää harmia. Deimos ei haluaisi rampata puolta saarta edestakaisin joidenkin kapinoitsijoiden takia.
Celenan raportti oli aika tavanomainen, tamma ei kertonut mitään taudista. Deimos siis oletti, ettei mitään tautia edes ollut Violencessa. Vielä. Taudin uhka tuntui kuitenkin pelottavana varjona Deimoksen mielessä. Ben ja Igor olivat aikoneet ottaa huolekseen valmistelut sairautta varten, ja Deimos oletti että niin myös tapahtui. Harmillisesti Celena oli tainnut ehtiä lähteä Violencesta, ennen kuin ensimmäiset hevoset oltiin nakattu Deimoksen tietämättä karanteeniin. Harmillista että Celena oli nyt poissa Violecesta. Sillä jos totta puhuttiin, kokonaisen leirin johtamisessa Deimos luotti Celenaan upseereista eniten. Enemmän kuin Beniin. Ben oli hyvä työntekijä ja suoriutui yksittäisistä tehtävistä oikein hyvin, mutta ruunikko osasi joskus olla vähän hätäilijä. Celena oli enemmän kurinpitäjä, Ben taas leikki ’hyvää poliisia’. Mutta tilanteelle ei voinut mitään. Deimos ei ollut lähettämässä mustaa tamma heti takaisin, Celenasta oli hyötyä täälläkin.
”Hyvä. Pikku niskuroijia riittää aina, mutta niidenkin asenne luulisi paranevan jos tauti tuleekin Violenceen”, Deimos hymähti. Ja jos niskuroijien asenne ei parantunut, niin se oli heidän oma häpeänsä. Deimos ei tarvinnut työntekijöitä, jotka eivät halunneet tehdä työtä. Ja sehän oli yleisessä tiedossa, mitä kävi sellaisille hevosille, joita Deimos ei tarvinnut.
”Onko idässä muuta?” Deimos jatkoi, jolloin Celena vastasi Aitnen tilannetta.
”Hän on vanha”, Deimos naurahti jokseenkin ivallisesti. Aitne oli varmasti 60 -70 -vuotias, olihan vanhus Deimoksen täti. Kyllä siinä alkoi tulla jo raihnaiseksi.
”Täti-rakas osaa pelata korttinsa oikein. Hän ei ota ketään kunnon oppilaakseen, jotta kukaan ei voi astella hänen ylitseen”, Deimos jatkoi virnistäen. Jos laumaan tulisikin nuorempi, ja yhtä pätevä parantaja, Aitne jäisi auttamatta alakynteen. Olemalla ainoa parannustaitoinen koko laumassa, vanhuksella oli tavattoman paljon valtaa. Nytkin Aitne piti hermejä Violencessa suojassa, vaikka kaikki olisivat valmiita tappamaan ne.
”Huolestun sitten kun hän ottaa jonkun apuria läheisemmäksi oppilaaksi”, Deimos jatkoi, ”uskon että hän ainakaan tulee tekemään niin. Aitne on ollut niin pitkään uskollinen Violencelle, että tuskin jättää laumaansa pulaan kuolinvuoteellaan. Kun lauma tarvitsee uuden parantajan, Aitne tekee meille sellaisen”, Deimos jatkoi. Vaikka oikeasti ori ei ollut ollenkaan varma tätinsä oikuista. Aitne ja Deimoshan olivat sukua, molemmissa oli samaa hävyttömyyttä ja kieroutta. Tämä ei kuitenkaan ollut asia johon Deimos voisi hurjasti vaikuttaa. Jos Aitne ei halunnut ottaa oppilasta, ei tamma ottanut. Ja Violencessa kukaan ei osannut kouluttaa uutta parantajaa, kuin Aitne. Mutta siinä Celena oli oikeassa, lauma ilman parantajaa oli kuollut lauma. Varsinkin jos Deimos todella aikoi toteuttaa lähitulevaisuuden suunnitelmiaan. Muut laumat olivat heikoilla. Deimos tiesi tien Tichon leiriin ja Aderlinia vastaan heillä oli varajohtaja Dani vankina. Violence oli etulyöntiasemassa. Nyt oli mitä mainioin aika laajentaa vähän reviiriä. Lisäksi, jos joku olisi halunnut sodalle syyn, olisi Zeran kuolema ollut mainio keino. Deimos ei vain uskaltanut sanoa ajatuksiaan ääneen, jotta ei hermostuttaisi Safiiraa. Ja myös siitä syystä ori ei ollut varma pitikö tästä vierailusta. Jos se kyvyn omaava tamma kertoisikin, että Zeran oli tappanut karhu tai muu peto? Olisiko Safiira valmis käyttämään kuollutta varsaansa sodan verukkeena? Mutta Violece tarvitsi lisää maata. Lauma kasvoi, ja viime talvikin oli vaatinut monia kuolonuhreja. Vuoristoisella maalla ei ollut ruokaa talvella. Tietenkään Deimos ei ollut nähnyt mitään nälkää johtajana, mutta silti. Ticholla oli enemmän ruokaa, kuin Deimos oli ikinä nähnyt. Ja oli Aitnekin usein puhunut kaikista yrteistä ja parantajanhömpistä, mitä rajojen toiselta puolelta löytyi. Ja muiden reviirien lisäksi Deimos tunsi kutkuttavaa uteliaisuutta tarunhohtoista Solaa kohtaan. Sinne Deimoksenkin oli pitänyt vuosia sitten mennä siskonsa kanssa, mutta he eivät vain olleet ikinä päässeet sinne. Ja kaikki mitä Diana oli Solasta kertonut, mitä Deimos oli muualtakin kuullut. Friisiläinen halusi päästä sinne, nähdä sen paikan. Ja nyt, Tobias oli antanut palapeliin uuden palasen. Jalkapuoli tuttava ei ehkä tiennyt reittiä Hermien Solaan, mutta Tobias oli kertonut vanhan tien tuhoutuneen. Eli ne, jotka saattoivat tietää uuden tien, olivat olleet laumoissa vasta muutaman vuoden. Etsintä olisi paljon helpompaa. Pitäisi vain löytää joku joka kertoisi.
”Mutta ehkä se haahka tarvitsee suostuttelua”, Deimos totesi vielä sanojensa perään, luimistellen korviaan muillekin mietteilleen. Deimos puhuisi vanhukselle, jahka ehtisi.
”Onko sinulla mitään muuta kysyttävää tilanteestamme?” Deimos jatkoi Celenalle.
”Ja Safiira, tiedätkö tarkkaa paikkaa? Se tamma taitaa asustaa Aderlinin puolella? Toivottavasti ei kohdata ketään ylimääräisiä, taikka ansoja”, Deimos sanoi edellä kulkevalle valkealle tammalle. Violencen puolella mystinen tamma tuskin oli, sillä muuten se oltaisiin jo löydetty. Ja aivan rajallakin ollessaan olisi Violece varmaan enemmän tietoinen siitä. Ja penteleen Aderlin oli kova tekemään ansoja, kuoppia, myrkkykasveja, köynnöksiä… Deimos ei ollut ikinä pudonnut niihin kuoppiin, mutta oli kyllä nähnyt ettei siitä tullut mukavaa jälkeä. Ja juuri nyt Deimosta ei kiinnostanut alkaa taistelemaan partiota vastaan.

Nimi: Lukija

15.06.2019 11:09
Celena - Violence

Upseeri katseli tyytyväisenä, kun ticholaiset kääntyivät ja lähtivät tallustelemaan takaisin leiriin. Vihdoinkin kukaan ei vahdannut hänen jokaista liikettään! Vai, että vainoharhainen ja kaupan päälle lisää omituisia kykyjä. Celena oli ihan ymmällään näistä oudoista kyky jutuista, joita näytti olevan yhtäkkiä joka ponilla. Vaiti tamma kuunteli johtajansa käskyjä. Upseeri nosti reippaan laukan, mutta pysyi kuitenkin Deimoksen takana, jonon viimeisenä. Hänkin halusi tietää, minkäläisen hevosen luo he olivat menossa. Eikä Safiiran vastaus paljoa auttanut.
"Porukka yrittää luistaa tehtävistään, kun te kaksi olette poissa. Mutta kukaan ei yrittänyt kapinoida tai vastaavaa. Leiri on aika kaaos, kun me upseerit yritämme pyörittää arkea ilman teitä. Normaali arki onnistuu aika hyvin. Olen kuitenkin huomannut, että yhä vain harvempi harjoittelee myös öisin. Emme pysty valvomaan jokaisen harjoittelua, kun mekin tarvitsemme unta. Olemme vähentäneet yöuniamme, ja tehneet vyörot jolloin saa nukkua ja tehdään töitä. Upseerit siis, on helpompaa että muut saavat jatkaa normaaleja rutiinejaan", Celena selosti.
"Olen myös huomannut, että Aitne tuntuu vähentäneen liikuntaa ja olevan enemmän parantajan luolassaan. Hän taitaa tulla vanhaksi, eikä hänellä ole vielä kunnon parantaja oppilasta, pelkkä apuri vain. Pelkään, että kohta jäämme ilman parantajaa", upseeri ilmaisi huolensa, lauma ilman parantajaa oli käytönnssä kuollut lauma.

Nimi: Faijer-Violence

13.06.2019 21:46
Ancelika suostui tulemaan mukaan. Stressaaminen ja huolehtiminen oli saanut kurkkuni kuivaksi ja muutenkin juominen oli jäänyt vähemmälle, joten tarve vedelle oli kova.
"En oikeastaan nukkunut hirveästi... Olin kyllä ensin nukkumassa sinun ja... Zeran kanssa, mutta lähdin pois kun heräsin" selitin epävarmana siitä, kannattaisiko minun mainita mahdollisesti kuolleen varsan nimeä. Ohitimme Jerryn ja Danin(?) ja en voinut olla luimimatta korviani hieman etenkään tuolle vaalealle hermille. Jäin askeleen verran taaemmas Ancelikasta, olimme ehkä varsoja, mutta halusin silti varmistaa, ettei kaksikko häiritsisi ystävääni. Olisin ainakin edessä, jos jompikumpi yrittäisi jostain syystä hyökätä.
"En luota noihin kahteen" kuiskasin hiljaa tammavarsalle ennen kuin kurottauduin juomaan.

Nimi: Lacritsi

13.06.2019 19:12
Jahar - Ticho

Harmaa ori nyökkäsi Varianan sanojen tahdissa, kun tamma kertoi mielipiteensä siitä, että Vicenten kuului kertoa uutiset. Samaa mieltä oli myös Jahar. Variana antoi myös sen verran hyvät perustelut, ettei Jahar kokenut tarvitsevansa sanoa mitään. Vicenten vastausta kuunnellessaan Jahar vilkaisi pienen tauon jälkeen aukiolle ja tajusi työnsä kohteen hävinneen. Deimos oli kadonnut jonnekin, ja niin olivat myös Safiira ja Celena. Jahar luimisteli epäsymmetrisiä korviaan ja keltaisten silmien katse osui Celenaan, joka oli juuri menossa ulos leiristä vartijoineen. (se vei just sen viestin)
"Vieraiden kanssa on jotain meneillään, Deimos ja Safiira eivät ole enää aukiolla. Pahoittelut Johtaja, ja Variana, menen selvittämään missä he ovat. Pyydän Heroa palaamaan leiriin, kun löydän heidät", Jahar sanoi viimeisen lauseen luultavasti Vicentelle, mikäli ori päättäisi kertoa itse Herolle. Jahar kumarsi nopeasti, mutta syvään vanhemman orin suuntaan ja pyörähti sitten ympäri kiiruhtaakseen leirin sisäänkäynnille. Kaikkien vieraiden luona oli varmasti vartijoita, mutta Jahar tunsi levottomuutta jo pelkästään siksi, että oli itse nyt tosissaan laiminlyönyt vartijan työnsä, kirjaimellisesti hukkaamalla Deimoksen. Jahar ei enää nähnyt Celenaa tai tamman vahteja, Jaharin tietämättä ne olivat parasta aikaa nelistämässä metsän läpi. Leirin ulkopuolella ori kuitenkin haistoi selvän hajujäljen kaikista vieraista, myös Safiirasta ja Deimoksesta, nyt kun leirin hajujen sekamelska ei haitannut jäljitystyötä. Jahar nosti reippaan laukan seuratessaan polkua, mutta ei voinut laukata läheskään täyttä vauhtia jäljityksen vuoksi. Jahar halusi huomata välittömästi jos Deimos oli poikennut polulta, sillä vieraistahan musta friisiläinen oli Jaharin vahdittava, eivät muut. Ja luultavasti löytäessään Deimoksen Jahar löytäisi myös Heron. Samaan aikaan, kun Jahar kiiruhti polulla eteenpäin, vieraat ylittivät jo Tichon rajan.

Rauhalliset raviaskelet, joiden rytmistä päätellen joukossa oli useita hevosia, lähestyivät Jaharia. Jahar pysähtyi ja kohotti päätään nähdäkseen tiheässä Tichon metsässä ketkä sieltä tulivat. Jahar näki pian vartijat, mutta hämmästyksekseen ei vieraita.
"Missä violenceleiset ovat?" Jahar kysyi ja asteli muita vastaan, jotka olivat myöskin hidastaneet Jaharin huomatessaan.
"Hei vaan sinullekin", etunenässä kulkeva Kent tuhahti. Jahar jätti toisen täysin huomiotta.
"Ylittivät rajan, joten emme seuranneet heitä", yksi vartijoista, Kim kertoi.
"Miksi he rajan yli menivät?" Jahar kysyi.
"Menevät ilmeisesti tapaamaan jotakuta. Jossain Aderlinin ja Violencen rajan luona", joku muu soturi vastasi.
"Sanoivat tulevansa pimeään mennessä takaisin", kolmas jatkoi.
"No eivät oikeastaan sanoneet, mutta uhkailin että perästä kuuluu jos eivät tule ennen pimeää", Kent murahti tässä välissä. Jahar tunsi korviensa painuvan taas taaksepäin.
"En epäile että he eivät palaisi, mutta minua epäilyttää se kenen kanssa he tulevat takaisin. Kent, Hero, saanko lainata muutamia sotureita?" Jahar kysyi upseereilta.
"Ja mitähän varten?" Kent kysyi kuivasti. Se ei selvästikään välittänyt Jaharin toiminnasta.
"Minusta rajalla pitäisi olla muutama vahtimassa. Minua huolettaa, etteivät he palaa yksin", Jahar kertoi huolensa. Harmaasta orista saattoi olla mahdollista, että vieraat palaisivat kokonaisen sotajoukon kanssa. Kent luimisteli korviaan ja mulkaisi Jaharia. Kuinka sinä julkeat? - taisivat olla Kentin ajatukset, mutta akhalteke ei ehtinyt sanoa ajatuksiaan ääneen, kun Hero puhui.
"Minusta tuo ei ole huono idea. Parempi varmistaa kuin katua myöhemmin", Hero yllättäin tuki Jaharia, vaikka se näytti ilmeestä päätellen olevan edelleen vihainen keltasilmälle.
"Kiitos", Jahar nyökäytti päätään vaaleammalle orille. Tuo Hero oli enemmän se järkevä Hero jonka Jahar oli tiennyt.
"Phyh, kaipa niin. Saat ottaa muutaman soturin, olettaen että olet itse yksi heistä", Kent jatkoi jälleen tympeästi.
"Tietenkin", Jahar vakuutti. Rajalla odottelu ei ollut kenellekään mieluinen homma, mutta totta kai Jahar osallistuisi omaan ideaansa.
"Voiko teistä joku jäädä kanssani?" Jahar käänsi huomionsa paikalla oleviin sotureihin. Jaharin iloksi heistä jokainen nyökytteli päätään tai vastasi myöntävästi.
"Kiitoksia", Jahar sai kiitellä uudelleen, "Hero, Kent, teidän olisi varmaan hyvä palata leiriin. Kerrotteko Vicentelle missä olemme?" Jahar kysyi upseereilta.
"No mitäs luulet?" Kent tuhahti ivallisesti ja lähti jo ravaamaan leirin suuntaan. Hero katsahti vielä Jahariin ja nyökkäsi Jaharille. Sitten Hero lähti laukkaamaan Kentin perään. Jahar jäi sademetsämäisten puiden keskelle sotureiden kanssa.
"Palataan rajalle", Jahar sanoi ja lähti ravaamaan eteenpäin.
"Levittäydytään 50 metrin välein toisistamme, tarpeeksi lähelle että äänet kuulee. Jos näette jotain, huutakaa. Jos sieltä todella tulee iso joukko, ei kannata jäädä taistelemaan. Paetaan metsään, tavataan vaikka näillä kohdilla. Jonkun täytyy päästä leiriin varoittamaan", Jahar kertoi.
"Kuulostaa ihan toimivalta. Mutta luultavasti tämä on turhaa", Kim sanoi.
"Toivon niin", Jahar vastasi, ja vilkaisi tammaa. Pian joukko erkani toisistaan, hevosten levittäytyessä rajalle vartiopaikoilleen.

Nimi: Variana-Ticho

12.06.2019 22:12
Jahar selitti koko tilanteen eikä minulla ollut oikeastaan mitään siihen lisättävää. Vicente onneksi arvosti neuvoamme ja kysyikin mielipidettämme siitä, kenen pitäisi uutiset Herolle kertoa.
"Itse koen, että teidän" vastasin.
"Hero on kuitenkin upseeri eli korkeammassa asemassa kuin kumpikaan meistä. Hän kuuntelisi teitä varmasti paremmin" lisäsin vielä syyn perään. Kunnioittaisin kyllä täysin johtajani mielipidettä. Jos ori kokisi, että minun tai Jaharin olisi parempi ehdottaa siirtoa Herolle, kyllä minä tottelisin, ehdottomasti! Vicentellä olisi varmasti hyvä syy, jos niin haluaisi toimia neuvoistamme huolimatta.

Nimi: Gaapriel

11.06.2019 21:15
Ancelika-Violnece

Hymyilin Faijerille.
"Minuakin janottaa. Tämä kaikki häsellys on pistäny minutkin janoiseksi!" hörhdin ja lähdin rennosti kävelemään kohti lampea.
"Miten sinä nukuit viime yönä?" kysyn orilta vaihtaakseni puheenaiheen mahdollisimman arkiseen ja rentoon.

Nimi: Gaapriel

11.06.2019 21:10
Safiira-Violence

Luimin korviani kärsimättömälle orille. Helvettiäkö toinen minulle raivosi ärtymystään. Nostin laukan Deimoksen tahtiin ja otin porukasta johdon.
"Ainoa mitä minä siitä tammasta tiedän on se että hän on tamma ja kyky liittyy jollakin tapaa menneisyyden paljastamiseen. Hän kai osaa kertoa asioita mitä on joskus tapahtunut. Näin saan ehkä päätöksen koko asialle!" ärhdin laukatessani kohti tamman olin paikkaa. Pian Deimos kuitenkin kääntyi Celenan puoleen.
"Minuakin kiinnostaisi, mitä se porukka on saanut aikaan. Siis jotain muutakin kuin kaaosta." tuhahdin ja annoin Celenalle puheenvuoron joka laukkasi Deimoksen perässä(?)

Nimi: Lacritsi

10.06.2019 20:12
Deimos - Violence

Vai taisteluharjoitukset? Vielä parempi, erityisesti taistelutavat olisi hyvä tietää vihollisesta. Deimosta houkutteli tulla mahdollisesti seuraamaan harjoittelua, mutta aavisteli ettei se käynyt ticholaisille, tai varsinkaan sille ruunikolle tammalle, mikä lie sen nimikään oli. (Variana)
Deimos marssi reippaassa käynnissä ulos leiristä, mutta päätti olla ravaamatta vartijoiden takia. Käynti kun oli askellajeista rauhallisin, ja Deimoksesta tuntui että vahdit yrittivät kokoajan löytää jotain epäilyttävää. Tosin, kun ori tarkemmin ajatteli, kaikki tässä tilanteessa; äkillinen lähtö, salakähmäisyys... Kaikki oli epäilyttävää, joten Deimos taisi vaivautua turhaan. Miksi siis vaivautua? Deimos kykeni viimein liikkumaan! Friisiläinen nosti korkea-askelisen ravin, eikä jäänyt odottelemaan tovereitaan. Kyllä ne Deimoksen kiinni saisivat, sekä Celena että Safiira olivat molemmat reippaasti Deimosta nopeampia juoksijoita. Vahdit seurasivat perässä, joskin Deimos huomasi, että yksi, -se keltasilmäinen- puuttui. No nyt mukana oli kokonainen partiollinen väkeä, koska se korvapuolikin (Kent) oli tullut mukaan, kuten pari muutakin ylimääräistä. Johan musta ori sai saattueen, heh. Kohta Safiira tulikin siihen rinnalle, ja hetken kuluttua myös Celena, joka oli jäänyt viemään viestiä. Deimos nyt päätti luottaa siihen, että tamma todella oli vienyt viestin eteenpäin. Enemmänkin koko viestinvienti ketjussa Deimosta epäilytti ticholaisten osuus, eikä Celenan toiminta. Matka jatkui hiljaisuudessa, mistä Deimos oli mielissään. Se, jonka luokse he olivat menossa vierailemaan, kuulosti tärkeältä, eikä Deimos halunnut puhua siitä seuraajien kuullen. Rajalla Safiira pysähtyi äkisti, jolloin Deimos ehti jo ravata muutaman metrin eteenpäin. Korviaan luimien musta ori kääntyi kylki kohti valkeaa ja mustaa tammaa, nähdäkseen mikä kesti. Deimoksen teki mieli piikitellä vartijoille, mutta friisiläinen tyytyi vain mulkoilemaan niitä, erityisesti Kentiä, joka oli uhitellut leirin lähettämisellä. Lähettäkööt, ei Deimosta kiinnostanut. Deimos odotteli että vartijat lähtivät ja kääntyi sitten kulkemaan Safiiran rinnalla.
"Hmphh!" Deimos tuhahti, "Hyvä on, hoida sinä puhuminen, mutta en lupaa mitään", Deimos vastasi tamman sanoihin. Vainoharhainen tai ei, kyllä kyseiseltä hevoselta saataisiin vastauksia, jos Deimokselta kysyttäisiin.
"Älä ole niin salamyhkäinen! Kuka se on, ja erityisesti; millainen sen tyypin kyky on?" Deimos uteli kärsimättömänä. Nimenomaan epätietoisuus oli hermostuttavaa.
"Safiira kulje edeltä, minä en tiedä minne pitää mennä. Ja nostetaan vauhtia, voin viimein juosta!" Deimos jatkoi kovaan ääneen. Mustaa päätään nakaten ja ilmaa toisella etukaviollaan huitaisten friisiläisori nosti pitkäaskelisen laukan. Takajalka tuntui kestävän ainakin toistaiseksi. Voi että Deimos oli kaivannut tätä voiman tunnetta. Olihan Deimoskin hevonen, ja jokainen hevonen rakasti laukkaamista.
Kohta friisiläinen käänsi katseensa Celenaan.
"Voimme rupatella tässä samalla. Mikä tilanne on kotona?" Deimos esitti kysymyksen Celenalle.

Nimi: Lacritsi

10.06.2019 19:27
Ben - Violence

Upseeri oli pyörinyt samalla parin saman metrin alueella jo hetken, yrittäessään löytää niin taistelualueelta, kuin vähän kauempaakin. Zeran hajua ei kuitenkaan enää löytynyt. Ben oli niin ajatuksissaan turpa maanpintaa hipoen, ettei yhtään haistanut suopursujen hajulta vieraita hevosia. Luulisi, että maanpinnan lähellä askelet kuulisi paremmin, mutta valitettavasti Ben ei ollut hevonen valppaimmasta päästä. Joten, Carmenin äkillinen huuto aiheutti Benille melkein sydänhalvauksen. Upseeri hypähti silminnähden ilmaan, ja maahan päästessään jäi tuijottamaan tulijoiden suuntaan kuin mikäkin peura ajovaloissa. Hetken pällistelyn jälkeen Benin kasvoille nousi hyvinkin epätoivoinen ilme.
"Ei taas", Ben voihkaisi ja korviaan luimistellen otti muutaman askeleen kauemmas, vaikka nuo kaksihan olivat kokoajan tulossa lähemmäs. Ainakaan ne eivät olleet heti ryntäämässä kimppuun niinkuin ne edelliset. Tai no, ehkä Ben ja Igor olivat olleet ne jotka aloittivat tappelun ja niin. Nytkin porukkaa oli enemmän, mutta koska Ben oli yksin, ei upseeri ollutkaan niin rohkeaa poikaa. Ehei, Ben ei jäisi tänne tappelemaan yksin noita vastaan, ihan sama vaikka aikoisivat hyökätä leiriin tai jotain. Ei ollut Benin heiniä tämä, joku muu sai hoitaa. Ben ei niinkään pelännyt kaksikkoa, vaan yritti niin sanotusti välttää harmia ja luistaa velvollisuudestaan puolustaa reviiriä. Ihan pöljää että joka uhkaa vastaan piti käydä. Entä jos vastaan asteli jokin nalleherra, kuka siinä jäisi muka tappelemaan häh? Yksi vastaan kaksi tuntui Benistä aika mahdottomalta, joten oli parempi olla alkamattakaan. Mielessään Ben päätti, että jos nuo aikoivat käydä kimppuun, Ben kääntäisi niille peräsimen ja luikkisi hyvillä mielillä omalle puolelleen. Haukkukoot kotopuolessa nössöksi, mutta ainakaan Ben ei tarvinnut parantajan apua joka päivä.
"Kyllä kyllä minä tiedän mitä varten rajat ovat mutta kun minun pitäisi löytää yksi himputin varsa joka vain hävisi leiristä kuin tuhka tuuleen ja sen hajujälki meni tästä, mutta sitten se partio meni sotkemaan sen ja..." Ben selitteli kiivaaseen tahtiin, ja samalla tunnetilojansa selvästi kasvonilmeillä ilmaisten. Ben puhui, kunnes happi alkoi loppua. Ben lopetti lauseensa napakkaan puuskahdukseen, kun ori puhalsi stressaantuneena nopeasti ilmaa keuhkoistaan. Ben pudisteli päätään, ja huokaisi pienesti. Pitkään ruunikko ei ollutkaan hiljaa, ennen kuin alkoi taas puhua.
"Minua ei kiinnosta teidän reviirinne salaisuudet, minun vain pitää löytää se varsa. Enkö voisi etsiä hajujälkeä sataa metriä tuonnempaa? Jos ei löydy, voin ihan hyvin mennä kotiin valitsemaan itselleni hautapaikkaa"
Ben valitteli epätoivoisena vieraille hevosille, eikä varmaan pulinaltaan antanut niille sananvuoroa oikein missään välissä. Jos mitään radikaalista ei olisi ehtinyt tapahtumaan, Ben jäisi nyt tuijottamaan kaksikkoa vastausta odottaen. Ne kieltävät aivan varmasti, Ben ajatteli mielessään, mutta päätti odottaa solakoiden hevosten vastausta. Kun rakenne tuli puheeksi niin ei, eihän Ben ollut yhtään violencelaisen näköinen. Suurin osa Violencen syntyperäisistä jäsenistä muistuttivat jotain tankkia. Ben oli niihin verrattuna suorastaan kissamaisen solakka ja siro, jos siis tuollaista kuvausta saattoi käyttää hevosesta. Hoikka ja pitkäjalkainen, kuten nuokin kaksi olivat. Mutta kuten nuokin, Ben ei ollut sentään ruipelo, vaan lihaksia löytyi erityisesti jaloista, vaikka runko, ja kaula jäivätkin vähän ohuiksi. Hmh, jos Ben olisi Violencen sijaan Aderlinin jäsen, ei Ben varmaankaan olisi lauman nopeimpia. Mutta hyppykyky Benillä oli aika verraton, varsinkin Violencen räjähtävää voimaa koulivan koulutuksen ansiosta.

Nimi: Gaapriel

10.06.2019 13:21
Carmen-Aderlin

Jatkoimme matkaa kohti rajaa kunnes Rowan ilmoitti jonkun lähestyvän. Saimme tunkeilijan pian näkyviin ja pysähdyin hyvän matkan päähän. Rowan ei näyttänyt iloiselta varsinkaan kun vieras ori oli rajan tällä puolen.
"Mikä siinä on että teidän täytyy änkeä rajan tälle puolen. Sitähän varten ne on tehty että kaikki pysyisivät omalla puolellaan!" huusin tunkeilialle mutta en käyttäytynyt sen suuremmin aggressiivisesti. Toinen oli yksin ja meitä oli kaksi. Inhottavasti minua vaivasi orin ulkonäkö sillä toinen ei muistuttanut lainkaan violencen soturia. Enemmänkin minusta tuntui että huusin omalle soturilleni. Orin haju kuitenkin paljasti että tuo oli pitkään elänyt violencen riveissä.

Nimi: Gaapriel

10.06.2019 13:15
Safiira-Violence

Celena kertoi tulevansa perässä, joten lähdin Deimoksen perässä kohti uloskäyntiä.
"Olemme takaisin ennen pimeää." tokaisin neutraalisti orin haluun palata Dianan vierelle. Maasto oli vaikeakulkuista, mutta pitkillä jaloillani juurien yli astuminen ei ollut vaikeaa. Deimoksen vahdin kulkivat perässämme aivan hiljaa. Olimme kulkeneet jo hyvän matkan(?) ennenkuin Celena liittyi joukkoomme hänenkin vartiansa tiukasti tamman kannoilla. Vartiointi alkoi käydä pahasti hermoilleni. Aivan kun olisi vankina omassa nahassaan. Pysähdyin napakasti ja perässäni kulkevat Deimoksen vartiat olivat törmätä takapuoleeni.
"Kaikella rakkaudella jokaisen Ticholaisen matkanteko päättyy tähän. Kohde johon olemme menossa on liian lähelle Aderlinin ja Violencen rajaa. Tietääkseni tällaisella hetkellä Vicente tunskin haluaa teidän poistuvan reviiriltä! Deimos tulee varmasti takaisin, sillä hän ei jätä Dianaa ja minullakin on keskeneräisiä asioita leirissänne!" töksäytin Tichon soturi joukolle. Tuo oli pisin lauseeni sitten hetkeen. Katseet vaihtuivat hiljaisuudessa.
"Olette tulleet takaisin ennen pimeää tai lähetän koko leirin peräänne!" yksi oreista ärähti ja kääntyi lähteäkseen. Loput seurasivat pian perässä. Vihdoin olimme kolmistaan ja oloni tuntui huomattavasti turvallisemmalta. Jälleen jatkoin matkaani Deimoksen perässä joka oli pysähtynyt odottamana minua(?)
"Se ketä menemme tapaamaan omistaa erikoisia kykyjä, tai niin olen ainakin kuullut. Hän on myös tunnettu kevyestä vainoharhaisuudestaan, joten älkää työntäkö liikaa asioita ja pysykää rauhallisena tai en saa apua ollenkaan!" töksäytin seuralaisilleni keskellä hiljaisuutta.

Nimi: Gaapriel

10.06.2019 12:57
Vincente-Ticho

Vaivattomasti käännyin ympäri ja näin Jaharin jalot silmät edessäni. Hymähdin huvittuneena ja huokaisin syvään.
"Se on hyvä että te olette ajatelleen asiaa ja ottaneet sen huomioon. Itse en välttämättä olisi edes tajunnut asiaa." totesin hymyillen.
"Jos kerran Hero ei tule Deimoksen kanssa toimeen ja Diana vaatii vahtia niin miksipä ei. Haluatteko että minä kerron siirrosta vai kerrotteko itse?" päätin selitykseni kysymykseen. Hero on tunnettu äkkipikaisuudestaan, joten siirto ei tekisi orille yhtään pahaa. Minusta oli myös hienoa että laumani soturit kertovat ideoitaan minulle. Vaikka olen johtaja, lauma on silti iso ja monet asiat liukuvat ohi pahemman kerran.

Nimi: Lukija

09.06.2019 13:43
Celena - Violence

"Teen parhaani. Olen sopinut sen Varianan kanssa, että harjoittelemme jossain kohtaa yhdessä. Voin samalla saada lisää tietoa", Celena vastasi Safiiran pyyntöön kerätä tietoa.
"Hoidan viestin, liity sitten seuraanne", upseeri kertoi.
Sitten hän kumarsi pienesti, ennen kuin käänsi selkänsä Deimokselle ja Safiiralle. Vartiat kannoillaan tamma käveli aukion keskelle, etsien hevosta, jolla näytti olevan vaikutusvaltaa.
"Viekää minut jonkun nopean luo"
"Miks? Mitä sä siltä haluut?", Gary, toinen hänen vartijoistaan kysyi.
Celena mulkaisi oria ja toisti uhkaavammalla äänellä:
"Viekää minut lähimmän nopean juoksijan luo, heti"
Vartiat vilkaisivat toisiaan ennen kuin lähtivät reippaasti johdattamaan häntä. Hetkessä he olivat aukion laidalla.
"Dati, tämä violencelainen haluasi jutella kanssasi", Amelia kertoi sporttiselle tammalle, jonka luokse he olivat tulleet.
Datikisi kutsutun tamman korvat painnuivat luimuun, kun tuo huomasi Celenan.
"Minulla on sinulle tehtävä, kuuntele tarkkaan sillä joudut toistamaan tämän tismalleen sanasta sanaan. Safiiran tytär Zera on kuollut ja haudataan Tichoon. Mahdolliset etsintäpartiot on siis lakkautettava. Upseeri Celena on nyt myös Tichon vieraana, mutta saattaa palata ennen alkuperäistä ryhmää", upseeri kertoi.
"Melkein unohdin, sano tämä niille paskiaisille. Jos ne koskevat sinuun tai eivät muuten tottele käskyjä, ne saavat kokea Stefanin kohtalon, minun hampaistani", hän jatkoi ilkeästi hymyillen.
Ticholaiset näyttivät hivenen järkyttyneiltä ja kummastuneilta, eiväthän toiset tienneet miten Stefan oli loppunsa kohdannut, eikä Tichossa ollut niin kova kuri kuin Violencessä.
"Vien viestin heti", Dati sanoi ja laukkasi ulos leiristä.
Tyytyväisenä upseeri lähti ravaamaan ulos leiristä, hänen täytyi ottaa kiinni Safiira ja Deimos. Vartiat seurasivat parin metrin päässä. Celena halusi hieman testata vartijoitaan, ja nosti yhtäkkiä nopean laukan. Hänen harmikseen ticholaiset pysyivät vaivattomasti vauhdissa mukana. Tamma oli jo ehtinyt toivoa, että hänen vahtinsa olisivat rapa kunnossa. Hän nopeutti vielä tahtia niin että miltei nelisti polulla jota pitkin partiot kiersivät. Hyvin pian hän saikin näkyviinsä etsimänsä ja hidasti raviin. Ravissa hän saapui Deimoksen ja Safiiran luo(?). Mitään sanomatta Celena jäi kulkemaan toisten tahdissa.
//Laitoin nyt Safiiran tonne deimoksen mukaan, mut jos gaapriel haluut tehä sen jotenkin muuten, nii celena ois vaan voinu tulla deimoksen luo ku sehän lähti jo käppäileen tonne mettään(?)

Nimi: Lukija

08.06.2019 23:48
Rowan - Aderlin

Ori seurasi johtajaansa reippaasti ravaten, kunnes niityllä hidasti raviin. Toisen varoituksen kuullessaan Rowan vain hymähti lievästi huvittuneena, ei lämminverinen mikään nuorikko ollut jota täytyi pitää silmällä. Ori oli ollut mukana uusimassa niityn ansoja vanhojen lakkattua toimimasta, kun vuodet, sää ja muut haitat vaativat veronsa. Niityn ylitettyään, Rowan pysähtyi ja haisteli ilmaa pää korkealla.
"Carmen... Rajalta päin tulee tuore violencelaisen haju(Ben), joku on siellä nyt. Toivotaan, että siellä on joku korkea arvoinen, joka pystyy luovuttamaan Danin takaisin", ori kertoi tammalle.
Sitten Rowan lähti reippaasti kävelemään hajun suuntaan, Carmen vierellään (?). Saadessaan violencelaisen näköpiiriinsä, oli lähellä ettei hän olisi ärähtänyt. Se hevonen oli heidän puolellaan rajaa! Lämminverinen kuitenkin hiljensi sotilaan vaistonsa, ja katsoi johtajaansa kysyvästi. Rowan antaisi toisen päättää ylempiarvoisena mitä tehdä tuolle hävöttömälle violencelaiselle.

Nimi: Lacritsi

07.06.2019 00:15
Jahar - Ticho

"Niinpä näyttää olevan", Jahar myötäili tamman sanoja ja kiinnitti itsekin katseensa suuntaan, jota Variana tarkoitti. Siellähän Vicente oli.
"Totta. Hero ottaa sen varmasti silloin paljon paremmin", Jaar sanoi. Harmaa ori asteli Vicenten lähelle, mutta odotti kohteliaan välimatkan päässä kärsivällisesti sitä, että johtaja saisi keskustelunsa loppuun.(?)
"Vicente", Jahar tervehti ja nyökkäsi syvään ja kunnioittavasti, melkein kuin ori olisi tehnyt pienen kumarruksen alun. Keltaiset silmät kävivät maassa, ennen kuin Jahar nosti ne Vicenten kasvoihin.
"Variana ja minä ajattelimme, että Hero voisi olla tarpeellista siirtää toisiin tehtäviin. Hän ja Deimos tuntuvat ärtyvän toisistaan. Lisäksi ajattelimme että Dianan olisi hyvä saada muiden vieraiden tavoin yövartio. Sen tamman tila saattaa muuttua äkkillisesti, jonkun olisi hyvä vahtia häntä. Ehkä Hero sopisi siihen tehtävään?" Jahar kertoi omalta osaltaan kaksikon asiaa kohteliaaseen sävyyn.

Nimi: Variana-Ticho

06.06.2019 20:42
"No, kunhan vain selvität" totesin hyväksyvästi Jaharille ja vilkuilin Heron suuntaan.
"Olet oikeassa, omat laumalaisemme ovat prioriteettimme tietenkin. Ja mennään vain. Mitä nopeammin kerromme, sitä parempi" totesin ja aloin etsiä Vicenteä katseellani. Ori keskustelun erään soturin kanssa(?)
"Hän on tuolla" totesin nyökäten johtajamme suuntaan.
"Vicenten olisi kyllä parasta kertoa itse Herolle päätöksestään" lisäsin vielä ennen kuin lähdin kävelemään. Hero kunnioitti Vicenteä eikä uhmaisi käskyä. Ja kukapa tietää, ehkä ori ottaakin siiron mielellään vastaan.

Nimi: Lacritsi

06.06.2019 10:57
Ben - Violence

Partio ravasi labyrintin läpi, jota pitkin pääsi hieman nopeammin Aderlinin reviirin suuntaan. Hevoset kulkivat jonossa, vaikka kyllä tuttujen kiviseinien välistä olisi mahtunut ainakin joissain kohti kulkemaan vierekkäin. Joukossa ei ollut enää labyrintin jälkeen puheensorinaa, tuntui että kaikki olivat normaalimpaakin vakavampana. Muutenkin violencelaisten kanssa oli hankala saada aikaan kovin hurjaa smalltalkia. Lisäksi tiukka kuri teki tehtävänsä, eikä kukaan viitsinyt puhua turhia. Ben ei olisi normaalisti pistänyt pientä juttelua pahakseen, ja nytkin ruunikko oli yrittänyt herätellä keskustelua sen ajan, kun he, Ben ja viisi muuta soturia ravasivat labyrintin läpi. Mutta keskustelu ei oikein lähtenyt rullaamaan, kaikki olivat synkkinä. Benkin vaikeni, kun havumetsä avautui kiviseinien takaa. Ben päätti siirtää ajatuksensa pois taudista ja keskittyä partiointiin.
"Rick, ota johto" Ben huomasi käskevänsä. Yleensä Ben oli se joka kysyi. Käskeminen tuntuikin vähän oudolta. Toisaalta oli mukavaa olla leirin johdossa, vaikka tilanne ei ollutkaan kehuttava. Sysirautias ori siirtyi Benin edelle ja nosti laukan. Vauhti oli aika reipas ja pikkuhiljaa Ben siirtyi joukon hännille. Ben huomasi, että joukon mukana pysyminen alkoi olla vaikeaa. Ruunikko tunsi voimiensa kuluvan loppuun jo parin kilometrin jälkeen. Tai siis ei lihasvoiman. Lihaksissa kyllä oli voimaa. Mutta Ben hengästyi kamalan nopeasti. Upseeri oli oikeasti aika kova kuntoinen ja yksi lauman nopeimmista hevosista. Jokainen hengenveto alkoi nopeasti tuntua raskaalta. Mutta pian Benistä tuntui, ettei se saanut kunnolla henkeä.
"Odottakaapa vähän", Ben huusi muulle joukolle kun meinasi jäädä jälkeen. Joukko hidasti ja vilkuili taakseen.
"Jäätkö sinä jälkeen?" Amy kiusasi pienesti. Ben virnisti tammalle, mielissän siitä että vakavuus rikkoutui vähäsen.
"Ääh,.. Kuono umpeen", Ben naurahti, "minä olen juoksennellut koko päivän ympäriinsä, ei tässä jaksa. Jatketaan vähän hitaammin", Ben jatkoi. Upseerin onneksi joukko jatkoi sitten vain ravissa.

He olivat kulkeneet jonkin aikaa Aderlinin rajaa myöten, kun huomasi heidän saapuneen Igorin ja Benin aiemmalle taistelu alueelle.
"Jatkakaa te ilman minua", Ben sanoi, "haluan tarkastaa yhden jutun."
"Minkä?" Amy kysyi. Ben vilkaisi sitä hieman luimistellen.
"Jatkakaa matkaa", Ben toisti tiukemmkn Muu joukko jatkoi enempää kyselemättä matkaa. Kyselyistä kun saattoi saada Violencessa selkäänsä, vaikkakaan ei yleensä Beniltä. Ben käänsi katseensa rajalle ja asteli sen yli. Upseeri halusi vielä kokeilla löytyisikö Zeran hajua.

Nimi: Lacritsi

06.06.2019 00:48
Deimos - Violence

Musta ori katsoi pitkän aikaa Safiiran kasvoja. Ja Deimos piti näkemästään. Vanha, tuttu Safiira oli tullut takaisin ja Deimos tiesi voivansa luottaa tamman harteille niitä tehtäviä joita ennenkin. Tehtäviä, joista Stefan oli ollut hyvä esimerkki. Ja kaikkeen tähän tarvittiin vain mukulan kuolema. Jos Deimos ei olisi pelännyt niin paljon Safiiran vihaa, Deimos olisi saattanut tappaa Zeran itse. Mutta sitä ei tarvinnut arpoa enää. Deimos pakotti vain mahdollisen yleisön takia virneen pysymään poissa kasvoiltaan
Safiira ei oikeastaan vaikuttanut välittävän kuka syyllinen oli. Valkea tamma jatkoi puhumista ja sai Deimoksen sisäisen virneen hieman hyytymään. Safiira aikoi selvittää tämän? Kenen avulla? Tamma nostayyi enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Eikä Deimos ollut varma pitäisikö vastauksista. Ori halusi tietää kenestä oli kyse. Ja mitä kyseisellä hevosella oli sanottavanaan.
"Totta kai", Deimos murahti vastaukseksi mukaan tulemiskysymykseen. Vartijat eivät olisi ongelma. Niidenhän ei kuulunut estää Deimoksen toimia ja varmaan ne seuraisivat vain rajalle saakka. Kohta friisiläinen käänsi katseensa myöskin Celenaan ja nyökkäsi.
"Kaikki tieto on hyödyllistä. Mutta toisaalta, voit tulla mukaamme. Oletettavasti Safiira tiedät missä se joku on, eikä tässä mene kauaa? Haluan olla täällä takaisin huomiseen mennessä", Deimos luimisteli korviaan. Oria hermostutti jättää Diana. Mistä sitä tiesi jos Vicente ei päästäisikään Deimosta enää takaisin leiriin?
"Lähdemme heti" Deimos jatkoi ja lähti jo oikeastaan kävelemään leirin sisäänkäyntiä kohti.

Nimi: Lacritsi

06.06.2019 00:04
Jahar - Ticho

"No meillä on sotureita vaihtaa vartijoita sellaisiin, jotka voivat tehdä yötä", Jahar totesi.
"Minusta parantajan apulaisia ei kannata vaivata tällä. Vahti hälyttää Vaiteliaan tai apulaisen sitten kun Diana tarvitsee oikeasti apua. Sairaissa on ihan tarpeeksi työtä heille kaikille", Jahar jatkoi. Ori asteli luolan suulle, vilkaistakseen ulos aukiolle.
"Heron siirto ei kuulosta pahalta idealta. Sitä voisi ehdottaa Vicentelle. Menemmekö nyt Vicentelle?" Jahar kysyi ja vilkaisi tummaa tammaa.

Nimi: Jerry-Hermi

05.06.2019 22:07
Dani tuli luokseni ilkikurinen ilme kasvoillaan(?).
"Voit juoda matkalla" tuhahdin, ei tilanteessa ollut mitään huvittavaa, tämä saattoi olla ainoa mahdollisuutemme päästä turvaan.
"Ehkä sinun pitäisi syödä ennen matkaa, kerätä mahdollisimman paljon voimia" ehdotin vakavissani ja vilkaisin ison heinäkasan suuntaan.
"Osaathan varmasti pois täältä" varmistin vielä rikoskumppaniltani. Tämä ei saanut mennä pieleen.

Nimi: Faijer-Violence

05.06.2019 22:03
Yllätyin ja meinasin jopa kaatua kun Ancelika hypähti minua vastaan. Kun sain tasapainoni takaisin hymyilin tyytyväisenä.
"Minulla alkaa olla jano, en ole ehtinyt juoda tänä aamuna ollenkaan. Tuletko kanssani juomaan?" kysyin tammavarsalta. Vilkaisin pikaisesti lähteelle päin ja nähdessäni Jerryn korvani menivät luimuun. En tiennyt täysin mitä ori oli Dianalle tehnyt, mutta selvästi jotain hirveää. En ymmärtänyt miksi Aitne antoi orin jäädä. En kuitenkaan voinut vaikuttaa asiaan, joten sillä oli turha päätäni vaivata. Huomasin myös Danin, ori oli ilmeisesti hieman paremmassa kunnossa. Pitäisi kuitenkin pitää etäisyyttä, tauti voisi vielä tarttua.

©2019 Magical nature - suntuubi.com