Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

HUOMIO! Jos koet, että hahmosi on kehittnyt pelin aikana esim. luonteen suhteen, laita se hahmosi hahmolomakkeeseen!! Hahmotiedoissa on nykyään uusi kohta nimeltä Kehitys, joten se kannattaa lukea AINA kun katsoo toisen roolipelaajan hahmojen tiedot!!!

Täällä sitten roolipelataan. Noudata alla olevia ohjeita!
- Älä tapa tai vahingoita kenenkään hahmoa kysymättä. Tai jos yritätä tappaa käytä sanaa yrittää tai merkkiä (?)
- Voit pelata minä tai hän muodossa.
- Laita nimi kohtaan nettinimesi tai hahmosi nimi. Jos laitat hahmosi nimen laita näin:
Esim. Night-Violence
Mutta jos laitan nimi kohtaan nettinimesi, laita hahmosi nimen perään lauma josta hevonen on. Esim.

Nimi: Taneli

Herman-Aderlin
Kävelin metsässä yksi. Raikas ilma heilutti harjaani ja tuore ruoho tuoksui nenääni...

- Kiroilua saa esiintyä, mutta kunhan ei jokatoinen sana.
- Kun hahmosi puhuu, puhe laitetaan näiden väliin Esim: "Moi". Kun ajattelee se laitetaan näiden väliin Esim: #Olen elossa#. Kaikki mikä ei kuulu ropeen laitetaan näiden väliin Esim: //Moikka// Ja kaikki muu tekeminen ilman merkkejä.

Tapahtunutta

Vieraskirja <  1  2  3  4  5  6  7  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Gaapriel

12.09.2019 19:51
Ancelika-Violence

Aivan yhtäkkiä huomasin kuinka minua rupesi heikottamaan. Kurkussani oli pala ja yskäisin pari kertaa, mutta se ei tullut pois. Pelästyneenä käänsin katseeni Faijeriin.
"Faijer, oloni ei ole kovin hyvä" kuiskasin hiljaa ja samalla horjahdin hieman oikealle, luojan tähden en Faijerin suuntaan. Sain kuitenkin jalat alleni ja onnistuin pitämään itseni pystyssä. Peruutin hieman poispäin.
"Taidan mennä parantajalle" sanoin uudestaan hyvin hiljaa, että kukaan ympärillämme ei kuullut. Katseeni alkoi sumentua, joten en uskaltanut liikkua heti. Pieni tuskanhiki aalto valtasi kehoni. Pieni sydämmeni hakkasi todella kovaa ja pelko todella valtasi pienen sieluni. Mitä jos olen kipeä? mitä jos minä kuolen? Mitä ihmettä Safiira on mieltä?
Monet kysymykset valtasivat pienen pääni.

Nimi: Gaapriel

12.09.2019 19:44
Dani-Aderlin

Nostin pääni vesikupilta kun Ben viiletti luolaan. Aitne otti orin omalla tympeällä tyylillään vastaan. Tilanteessa oli jotain hämmentävää, mutta en sanonut mitään. Pian tamma keräsi tavaransa ja lähti toiseen luolaan hoitamaan sairaita. Ben avasi suunsa ja kertoi minulle jotain, mitä en todellakaan odottanut.
"Mitä Rowan minusta haluaa ja kuka tamma?" kysyin hämmentyneenä. En kuitenkaan kyseenalaistanut oria yhtään sen enempää ja jatkoin heti puhumista.
"Mennään heti että pääsemme lähtemään. Ja muuten Jerry tulee mukaani!" totesin ja kankeasti lähdin kavelemään kohti Jerryä odottamatta Benin vastausta yhtään sen enempää.

Carmen-Aderlin

Minun onnekseni Ben juoksi suoraan leiriin. Jos voisin hymyillä olisin hymyillyt. Laskeudun luolan päälle jonne Ben oli mennyt ja pian Dani tulikin ulos. Tilanne rupesi pyörimään. Nyt ori piti vain saada ajoissa ulos leiristä. Nousin uudestaan siivilleni ja kiertelin leiriä. Osa luolista oli merkitty kalkkikivellä ja se taas merkitsi sitä, että luolissa oli sairaita hevosia. Lensin luolat läpi ja otin sairaiden lukumäärää. Ensimmäistä kertaa sain todellisen kuvan Violencen leiristä. Se oli valtava ja hevosia oli paljon. Lähes kaikki näkemäni hevoset olivat iältään valmiita sotureita. Todellisuudessa en tiennyt oliko kaikki sotureita, mutta kyse oli kuitenkin Violencesta joten todennäköisyys oli suuri.

Nimi: Gaapriel

12.09.2019 19:22
Vicente-Ticho

Rennoin askelin kävelin kohti leiriin saapunutta Heroa. Mitenköhän ori reagoisi uutiseen. Toinen oli muutenkin kovin herkällä tuulella Violencelaisten vierailun suhteen.
"Hero!" hihkaisin kaukaa, jotta toinen saisi aikaa lopettaa edellisen keskustelunsa. Variana kulki perässäni(?) joka sai Heron luimimaan korviaan toisen kävellessä minua vastaan.
"Suunnitelmiin tuli muutos. Sinä et enää vartioi Deimosta sillä riski fyysiseen kontaktiin on liian suuri. Negatiivinen mielentilasi ei edesauta vierailua mitenkään, joten siirryt täysin muihin tehtäviin. Tekemistä on paljon muutakin."
ohjeistin. Hero ei ilmiselvästi tykännyt ideastani ja ilmaisi pian tyytymättömyytensä.
"Kenes idea se oli? Kai tajuatte, että sitä oria ei voi vartioida kuka tahansa!?" ori huusi.
Huokaisin pettyneenä toisen reaktioon ja ravistin kevyesti päätäni.
"Näin se nyt vaan on ja se on pysyvä käsky. Ole ystävällinen ja tee kuten pyydän. Tilanne on monelle muullekkin epämiellyttävä, mutta he hoitavat tehtävänsä mukisematta!" totesin rennollam äänellä ja käänsin katseeni Varianaan.
"Mitä tehtäviä on tällähetkellä vapaana, joita Hero voisi hoitaa?" kysyin tammalta.

Nimi: Lukija

12.09.2019 17:46
Rowan - Aderlin

Rowan kuunteli kiinnostuneena Benin kertoessa taudista Violencessä. Ori kirosi mielessään kuullessaan Aitnen olevan yhtä tiedoton kuin Goldie. Häneen upseerin valheet menivät täydestä.
“Kieltämättä tauti on pahana laumassamme, ja Goldie on kiireinen. Ilokseni voin todeta laumani olevan täynnä ahkeria, positiivisia ja mukautuvaisia hevosia. Aderlin ei ole heikko, vaikka teillä sellainen käsitys saattaa olla”, Rowan kertoi. Viimeinen lause oli hivenen uhkaava. Violencen olisi parasta olla hyökkäämättä Aderliin.
Seuratessaan Beniä kallioisessa maastossa, Rowan kiitti jumalia Aderliinin reviiristä. Nyt jo ori inhosi tätä havupuiden aluetta. Ei ihme, että violencelaiset olivat sellaisia järkeleitä.
“Ole ripeä”, varajohtaja pyysi Benin lähtiessä.
Heti kun Ben katosi näkyvistä lämminverinen käänsi katseensa Carmeniin. Huolestuneena hän kuunteli tammaa. Tämä ei taida olla hyvä idea, Rowan mietti.
“Onnea”, ori kuitenkin sanoi.
Tamman kehon rojahtaessa maahan, Rowan yritti pehmentää laskeutumista päällään, muttei onnistunut kummoisesti. Varovasti hän siirsi johtajansa asentoon, jossa tämä näytti nukkuvalta. Valmiiksi tultuaan overo vilkaisi puunlatvaan, vaikka tiesi linnun olevan poissa. Rowan jäi vartioimaan sielutonta kehoa koko ajan valppaasti korviaan käännellen ja ilmaa haistellen.

Nimi: Lacritsi

11.09.2019 20:23
Ben – Violence

Punaruunikko ori laukkasi tottuneesti kallioiseen maastoon kovertuneilla poluilla ja huomasi kiirehtivänsä. Mitä vähemmän aikaa Aderliniliset kuluttivat Violencen alueella, sitä parempi. Ehkä myös kalvava pelko pisti Benin jalkoihin vauhtia, upseerin kiitäessä kohti leiriä. Tämä oli oikeastaan suoraa petturuutta, ja Ben tiesi sen oikein hyvin. Mutta silti Ben halusi tehdä näin, vaikka se ei ollut oikein. Käytännössä Danin kuului kuolla täällä, eikä kotonaan. Korviaan luimien Ben hyppäsi eteen tulleen kiven yli, ja jatkoi matkaansa läpi havumetsän, autuaan tietämättömänä mustasta varjostajastaan, joka taisi liitää jossain parinkymmenen metrin päässä korkeuksista. Pian Ben saavutti solan, ja sen takana olevan leirin.
Upseeri hidasti pysähdyksiin leirin laidalla ja katsahti ympärilleen. Leirissä oli kuhina edelleen päällä, mikä vähän huoletti Beniä. Jos joku tulisi kyselemään… Ben voisi vain väittää että Aderlinit todella halusivat tappaa Danin, tai Ben halusi rautiaan vain pois saastuttamasta leiriä tai jotain. Tai kertoisi sen ettei Danista olisi heille juurikaan hyötyä, koska Dani ei ollut enää varajohtaja. Ben lähti steppailemaan kohti sairaiden luolia, etsiskeli Dania sieltä, ja kun Ben ei löytänyt oria, kääntyi Ben kohti Aitnen luolaa. Luolaan sisään astellessaan Benin katse kiinnittyi Daniin, mutta sitten tummaan hahmoon joka liikkui peremmällä luolassa. Mitä lie touhunnut Aitne käänsi luimukorvaisen päänsä sisäänkäynnin suuntaan, kuin olisi ärtynyt keskeytyksestä, tai jo päättänyt, ettei pitänyt siitä kuka luolaan ikinä oli tullutkaan. Tamman vaaleahkot, ruskeat silmät osuivat Beniin, ja Aitne höristi pikkuisen korviaan.
”Onko jokin huonosti?” Aitne kysyi äreästi, mutta tutkaili Beniä tarkkaan katseellaan. Joo, nhädessään että parantaja olikin luolassa, Ben oli näyttänyt varmaan siltä että oli nähnyt haamun. Ben näytti edelleen olevan kaikkea muuta kuin ok, kun upseeri yritti äkkiä keksiä jotain selitystä.
”Sairanden luona saatetaan tarvita apua, pari tyyppiä oli tosi huonona!” Ben sanoi äkkiä.
”Ai, eivätkö he kaikki ole huonona? Minä menen heti”, Aitne sanoi tympääntyneesti, keräsi pikaisesti jotain kaarnakuppiin mukaansa ja asteli sitten Benin ohitse ulos luolasta. Ben huokaisi hiljaa ja käänsi katseensa Daniin.
”Dani, lähdetään. Aderlinin Rowan ja joku aderlinilaistamma odottavat sinua rajan tuntumassa, aletaaan mennä jo, ennen kuin Aitne palaa”, Ben sanoi kiireesti.

Nimi: Lacritsi

11.09.2019 13:04
Elaine - Aderlin

Arwen ei tarvinnut mitään, vaan alkoi syömään heinää lammenrannasta. Mahtoi olla sitkeää, mutta kaipa seisova vetisessä lammessa oli tarpeeksi ytyä tehdä heinästä mukava ravinteikasta. Arwen pyysi Dianaa olemaan tuntematta syyllosyyttä tapahtuneesta, mikä nostatti hymyn Elainen kasvoille. Miten appaloosa saattoi olla noin kiltti?
Dianan vastauksen kohdalla Elainen hymy hyytyi pikkuisen ja morgan vilkaisi kuivasti violencelaiseen, mutta ei kommentoinut sen enempää. Jep, kyllä Dianassa vähän violencelaista oli.
"Hyvä että tulet kuntoon. Kannattaa pysyä toipumisen ajan tutuilla seuduilla, tai vaikka lähellä Tichon rajaa, siellä on pienin mahdollisuus joutua pulaan", Elaine totesi. Ystävämielisin lauma saattaisi jopa suojella hermiä. Omasta laumastaan ruunivoikko ei voinut luvata juuri mitään.
"Kiitoksia minunkin puolestani avustasi. Onko sinulla ollut kauankin tuo kyky? Imee aina hyvin mehut", Elaine sanoi Arwenille.

Nimi: Raitakorva

10.09.2019 19:31
Testi

Nimi: Gaapriel

06.09.2019 21:56
Carmen-Aderlin

Benin kadotessa puiden joukkoon kävin nopeasti makuulle.
"Otan mahdollisimman paljon selvää asioista. Jos joku tulee, sano että kärsin jostain nukahtelusta tai jotain!" totesin pikaisesti ja kiinnitin katseeni suureen mustaan korppiin läheisessä puussa. Pian silmäni sulkeutuivat ja pääni rojahti mättäälle puun juurella. Oma kehoni vaikutti elottomalta. Vain tyhjä kuori. Lopulta katseeni avartui täysin eri paikassa. Käänsin katseeni allani olevaan Rowaniin ja omaan kehooni. Suustani pääsi korpille kuuluva karkea rääkäisy ja nousin siivilleni. Nyt tehtäviini kuului Benin paikantaminen. Tuuli tunkeutui siipieni sulkiin. Voi kumpa tämä kaikki olisi totta ja voisin lentää. Linnun elämä mahtoi olla mahtavaa kun sai nauttia täysin erilaisesta vapaudesta. Ei ollut maan orja joka joutui juoksemaan pitkin polkuja päästäkseen johonkin. Pian orin ruskea selkä tuli näköpiiriini. Toivottavasdti heidän leirinsä ei ollut kaukana sillä puoli tuntia oli yllättävän lyhyt aika.

Nimi: Gaapriel

06.09.2019 21:40
Safiira-Violence

Celena ja Deimos ottivat asian haltuun ja kyselivät vuoron perään tammalta jotain. Olin Deimoksen kanssa samaa mieltä siitä, että kaikki tämä oli ollut lähes hyödytöntä. Luimin korviani ja yritin keksiä mitä tekisin seuraavaksi. Oliko tappajan etsiminen edes kannattavaa. Ei se toisi varsaa takaisin tai helpottaisi oloani mitenkään. Saisin ehkä kostoni ja siitä tulevan mielihyvän mutta ne olisivatkin ainoat asiat. Jäin ilmeettömästi tuijottamaan Amiraa ja odottamaan tamman vastausta.

Amira-Hermi

Tunelma kiristyi ja kolmikko näytti tyytymättömyytensä hyvin selkeästi. Deimos epäili selkeästi minua ja joukon mukana tullut musta tamma halusi selkeästi repiä kurkkuni auki. Safiiran ilmeestä en ottanut selvää. Huokaisin ääni täristen ja yritin keksiä jotain sanottavaa. Tällä hetkellä jäisin vaikka ilman maksua jos vain pääsisin heistä eroon.
"Suoraan sanottuna miksi minä valehtelisin. Olen kerran jättänyt näkemäni asian kertomatta ja sain siitä selkääni ihan kiitettävästi" totesin kolmikolle. Olin hetken hiljaa ja annoin hiljaisuuden laskeutua kaikkien ylle(?) Mietin tarkkaan näkemääni ja ravistelin päätäni edelleen hämmentyneenä. Kääntäessä katsettani Safiiraan, eräs sääntö muistui mieleeni.
"Tietysti.." huokaisin ja hämmennykseni laski hieman.
"Mieleeni muistui eräs sääntö joka pätee varsoihin. Lapsilla on hyvin vilkas mielikuvitus ja se mitä näin oli Zeran näkökulma. Hän on saattanut pelon vallassa muokata hyökkääjästä oman hirviönsä ja se estää minua näkemästä todellista hyökkääjää!" totesin tyytyväisenä. Tämä saattoi jopa juuri pelastaa nahkani.
"Ja vastaus kysymykseesi Deimos on, että näen tapahtuman monesta kulmasta. Joskus uhrin ja joskus ympäristön. Ne ovat kuin muistoja, nopeita ja epäselviä. Välillä taas näen kaiken todella selvästi, ihan kuin olisin itse siellä. Näky aktivoituu esineestä, uhrista ta uhrin lähimmäisitä. Joskus minulle riittää pelkkä tarina joka on täynnä tunteita!" selitin samalla vastuksen orin kysymykseen ja kävin noukkimassa korun pöpeliköstä. Laskin korun Safiiran jalkoihin.
"Olen pahoillani, että en voi auttaa enempää. Vahvempaa näkyä varten tarvitsisin varsan ruumiin tai jos hänen seurassaan oli joku muu, niin jotain hänelle kuuluvaa!"
"En halua teilta mitään vastineeksi enää. Rehellisesti en halua olla teidän kanssanne enää missään tekemisissä. Jos haluatte apuani tämän tapauksen selvittämiseen niin lähden mukaanne, mutta se on ainoa asia johon minä suostun!" totesin jyrkästi vaikka en usko että kuullostin kauhean vakuuttavalta.

Nimi: Diana-Violence

06.09.2019 20:55
Onneksi Arwen heräsi silloin kun heräsi, en nimittäin olisi halunnut vastata Elainen esittämään kysymykseen. Kuitenkin hyvin pienen hetken minusta näki epävarmuuden ennen kuin keskityin Arweniin. Ehdotuksistamme huolimatta tuttuni kieltäytyi avun tarjonnasta ja pyysi, etten tuntisi syylisyyttä. Hänenkin sanoista huolimatta pieni omatunnon ääni torui tekojani.
"Syö sinä rauhassa, minä ainakin selviän toistaiseksi. Taisit tuntea ne kusipäät? Jos haluat, voin kyllä pitää huolen, etteivät he kiusaa sinua enää. Onhan minulla ilmeisesti hullun maine kun kerran Violenceen palasin" naurahdin loppuun. Ehdotukseni ei ehkä antaisi minusta parempaa kuvaa Elainelle, mutt itse koin tarjoukseni vain avun antona vanhalle tutulle, en mitenkään radikaalina tai tuomittavana.

Nimi: Raymond-Aderlin

06.09.2019 20:35
Lydia ei hyväksynyt kieltävää vastaustani vaan jatkoi käskyttämistä. Jahar ei kommentoinut tilannetta ennen kuin pyysi Lydiaa rauhoittumaan. Itsekin pelkäsin, että Tichon vahdit saapuisivat pian paikalle. Entä jos joku tunnistaisi minut? En myöskään halunnut entisen kumppanini paljastavan Ysan edeltävän aatteen epäonnistuneen.
"Sinun ei tarvitse puuttua tähän, tämä ei kuulu Ticholle" tamma tuhahti närkästyneenä Jaharille. Minua todella alkoi kismittää Lydian käytös.
"Hyvä on, tulen. Sinä saisit kuitenkin opetella käytöstapoja. Ymmärrätkö yhtään, kuinka töykeä ole?" kysyin syyttävästi.
"Minä sinulle pian käytöstavat näytän jos valitat tuosta vielä kertaakaan" Lydia vastasi uhkaillen ja käänsin katseensa Jahariin.
"Ja vaikka Ticholaiset kovin herkkiä ovatkin, kyllä ne nyt pientä huutoa kestävät" Lydia totesi nenänvartta pitkin.
"Nyt olet vain ilkeä ja loukkaat turhaan hyväntahtoista herraa" ärähdin.
"Mitä sinä siitä välität?" tamma tuhahti ja kääntyi jo kävelemään leiriä kohti.
"No tulisi jo!" Tamma huusi minulle kun en saman tein lähtenyt häntä seuraamaan.
"Tullaan. Olen tästä todella pahoillani Jahar. Mutta toivottavasti näemme pian uudelleen. Kerro Ysalle terveisiä" sanoin pilke silmäkulmassa viimeisen lauseen aikana ennen kuin lähdin seuraamaan Lydiaa.

Nimi: Lukija

06.09.2019 19:05
Arwen - Hermi

Arwen kuunteli tammoja hymyillen. Toisten huolenpito hänet iloiseksi.
"Kiitos, mutta en tarvitse mitään. Enkä minä ole kauaa rimppakinttu, viikon tai parin päästä olen ennallani", appaloosa kertoi.
Hermi nyhti ruohoa ympäriltään. Se oli sitkeää, mutta silti aika hyvää.
"Ja Diana, minä tiesin mihin parantamisesi johtaa. Pyydän, että et koe syyllisyyttä takiani", Arwen sanoi vakavana.
"Oletteko te vain seisseet siinä? Ottakaa tästä", appaloosa kysyi tajutessaan syövänsä yksinään.
Samalla hän tökki turvallaan katkomaansa ruohoa lähemmäs toisia.

Nimi: Lacritsi

04.09.2019 13:12
Jahar - Ticho

Itseasiassa siinä, että muut vahdit tulisivat lähemmäs, oli iso riski. Eivät he halunneet kyykkiä täällä koko iltaa, joten joku saattaisi tulla katsomaan olivatko vieraat palanneet. Jahar ei kuitenkaan ehtinyt sanoa mitään teitittelyyn palanneelle Raymondille, kun jokseenkin äkäinen huuto kajahti metsässä. Jos vahdit eivät nyt tulisi, se olisi ihme.
Paikalle pöllähti tummahko tamma, jonka nimeksi Jahar sai pian tietää Lydia. Esittelyjen kohdalla harmaa ori nyökkäsi kohteliaasti tammalle.
"Mukava tavata neiti", Jahar sanoi, mutta Lydia vain katsahti pisteliäästi Jaharia. Jahar vilkaisi Rayta, tietenkään ticholainen ei mainitsisi mitään Ysasta. Ei vielä kenellekään. Paitsi ehkä Varianalle. Lydia äksyili Raylle jostakin työstä. Varojen vahtiminen? Ruoka- tai yrttivarat? Aderlinillahan oli melko paha ongelma taudin kanssa. Vaikka tietenkään Jahar ei kutsuisi Tichonkaan tilannetta hyväksi. Hmh, vaikutti siltä että kaksikon, Jaharin ja Rayn keskustelu loppuisi tähän. Mutta kas kummaa, Ray ei ollutkaan aikeissa totella tammaa. Jahar ei jokseenkin pitänyt orin niskoittelevasta asenteesta. Kyllä työt täytyi tehdä, olivat ne miten tympeitä tahansa. Hmh, yrittikö Ray kääntää Jaharia puolelleen tässä asiassa? Ei onnistunut, Jahar oli töiden puolella.
"Ei, vaan nyt minä käsken sinua", Lydia sanoi napakasti. Jep, ei Jahar tuota ihan pyytämiseksi kutsuisikaan.
"Jonkun täytyy vahtia varoja ja se joku olet sinä. Et sinä täälläkään tee mitään muuta teet kuin toimitat tyhjää, jonkin vieraan kanssa vai?", Lydia jatkoi äkäisenä. Jahar käännäytti korviaan. Tamman vai-sanaan sisältyi selvä epäily jostain muustakin kuin tyhjäntoimittamisesta, Ei kai Lydia epäillyt jotain?
"Neiti hyvä, eiköhän tämän voi hoitaa rauhallisemminkin", Jahar totesi, ja vilkaisi seuraavan vahdin suuntaan, tietnkään sitä näkemättä. Olisi harmillista jos vahti joutuisi liikkumaan paikaktaan turhan takia.

Nimi: Lacritsi

03.09.2019 15:20
Elaine - Aderlin

No, eihän Elaine nyt kovin erikoinen nimi ollut, mutta täytyi myöntää, ettei Elaine ollut ikinä tavannut kaimaansa. Eikä oikeastaan toista Diana-nimistäkään, vaikka nimen luulisi olevan melko yleinen. Pieni hymy nousi myös Elainen kasvoille, kun Diana naurahti kultapojista. Joo, kultapojat olivat nykyään aika harvassa.
Diana ei selvästikään halunnut kertoa tarkemmin miksei ollut ottanut apua kummaltakaan parantajalta, vaikka tietenkin Tichon avusta kieltäytyminen jäi täysin varjoon. Jaa, eipä ollut valkealla tammalla sittenkään helppoa, jos niin vaikutusvaltainen laumanjäsen kuin parantaja vihasi Dianaa. Elaine ei edes osannut kuvitella, missä olisi nyt, jos lempeä Goldie kieltäytyisi hoitamasta ruunivoikkoa. Diana ei varmaankaan kertoisi tarkemmin miksi parantaja vihaisi tammaa. Mistä Diana oli edes saanut tuollaisen haavan? Pitäisipä kysyä sitäkin. Elaine vain nyökytteli päätään hetkisen Dianan vastaamisen jälkeen.
"Vai niin, ei sinulla ole helppoa. Mistä edes sait tuon haavan?" Elaine kysyi, mutta Diana ei tainnut ehtiä vastaamaan, kun Arwen äkkiä liikahtikin. Elaine henkäisi hämmästyneenä, ja laski katseensa maassa makaavaan Arweniin. Viimein appaloosa heräsi. Ja noh, kunnossa ei ehkä olisi se sana jota Elaine Arwenista käyttäisi, mutta toki morgan tajusi violencelaisen pointin. Elaine oli varmaan ihan yhtä helpottunut, että Arwen oli herännyt, elossa, ja selvästi parempaan päin.
"No tietenkin, mihin me muka olisimme menneet?" Elaine vastasi napakasti, mutta hieman kiusoitellen Arwenin sanoihin, kun toinen puhui kiitollisuutta äänessään. Mutta kyllä Elaine myös kuuli sen syyllisyyden. Ei hätää, Elaine osaisi puhua itsensä jotenkin pois pälkähästä, jos joku olisi alkanut ihmettelemään kotona. Kun appaloosa kääntyi vatsalleen ja veti jalkansa alleen, Elaine yritti hieman avittaa toisen liikettä päällään toisen lavasta työntäen.
"Makaa siinä, sinun ei kannata nousta. Ja jep, ruokaa sinä kyllä tarvitset, muutuit ihan rimppakintuksi. Onko jotain erityistä mitä haluat?" Elaine puhui napakasti. Tietenkään morgan ei tuntenut aluetta, eikä siten osannut lähteä etsimään jotain tiettyjä kasveja. Mutta ajatus oli tärkein, vaikka olihan Arwen nytkin rantaheinikossa; ruokaa ihan nokan edessä.

Nimi: Raymond-Aderlin

02.09.2019 20:23
Jahar jälleen vakuutteli olevansa luotettava yhteistyökumppani. Ysan koosta en oikeastaan osannut kertoa, sillä en tiennyt kuinka moni entisistä aatteen kannattajista oli vielä mukana, itse kun jouduin pitämään matalempaa profiilia vanhan johtajamme ajan. Olin vain iloinen, ettei silloisesta varajohtajasta Danista tullut uutta johtajaa, ties minne hänkin katosi. Jaharin puhuessa ajatukseni palasivat nykyisyyteen ja mietin hetken mitä tehdä tällä informaatiolla.
"Toivon, etteivät he tule lähemmäksi ihmettelemään kenen kanssa juttelette" mietiskelin ääneen. Olinn kyselemästä vartijoista vielä lisää informaatiota, kun kuulin erään ärsyttävän tamman, exäni huutavan nimeäni. Pitäisi tuostakin ämmästä päästä eroon.
"Pyydän, ettet mainitse Ysasta nyt mitään" sanoin hiljaisempaa ja käännyin nähdäkseni harmaanruskeat kasvot.
"Jumalauta Ray! Etkö voisi edes joku päivä pysyä sielä onnettomassa luolassasi niin olisi helvetin paljon helpompi löytää sinut"
"Lydia, tässä on Jahar, Jahar tässä Lydia. Ja saanenhan kysyä miksi etsitte minua?" kysyin tammalta joka katsoi minua hyvin tympääntyneesti.
"Älä puhu tuolla ärsyttävällä ylisiveliäällä tavalla idiootti. Jhon haluaa sinut leiriin vahtimaan varoja" Lydia komenteli. Jhon, Lydian nykyinen ei siis halunnut itse kohdata minua. Vaikka muuten minä ja entinen kumppanini emme puhuneet toisillemme, uuden poikaystävänsä takia jouduimme enemmän tekemisiin. Ori ei tosiaan minun ja Lydian menneisyyden takia viitsinyt minulta itse kasvokkain mitään pyytää. Lydian mielestä se oli tyhmää joten pyysi mielummin itse kun päästäisi minut pälkähästä.
"Pahoittelen Jahar, että joudut kuuntelemaan tälläistä. Kertakaikkiaan järkyttävää kielenkäyttöä Lydia. Jhon tulkoon puhumaan minulle itse, jos haluaa minua käskyttää. Onhan tämä nyt älytöntä, kyllä. Aivan älytöntä" katseeni pysyi koko ajan ruskeanharmaassa tammassa.
//Voiti Laku säki roolii Lydiaa

Nimi: Diana-Violence

01.09.2019 21:58
Vaikka ruunivoikko tamma muuten tuntuikin tuomitsevan minua, ei hän yllättäen syyttänyt minua Arwenin tilanteesta. Se oikeastaan helpotti oloani hieman, vaikkakin vähän huono omatunto kolkutti. Oikeastaan tamma tuntui lämpenevän minulle, esitteli jopa nimensä.
"Elaine... En olekaan ennen tuollaista nimeä kuullut. Ja siinä olet kyllä oikeassa, nuo äsköiset olivat kaukana kultapojista" naurahdin loppuun. Rennommasta olemuksestani huolimatta en ollut valmistautunut Elainen kysymykseen. Ihan ymmärrettävää, miksi tamma sitä kyseli, mutta silti mietitytti miten vastaisin. Olin vasta tavannut toisen, enkä todellakaan halunnut avautua täysin tuntemattomalle. Elaine kyllä varmasti ajattelisi paljon pahempia syitä jos jättäisin vastaamatta.
"Violencen parantaja vihaa minua ja varmaan toivoisikin, että kuolisin. Pitää minua huorana ja vastaavana. Minun myös piti pysyä kaukana eräästä henkilöstä, joten koin, että Arwen tai kuka tahansa hermi, joka osaisi edes jotenkin hoitaa haavaani olisi parempi vaihtoehto" selitin hieman ympäripyöreästi. Vilkaisin Arwenia ja heitin toisen päälle vielä vähän lisää kylmää vettä. Toivoin niin hartaasti että toinen virkoaisi pian. Minun täytyisi korvata tämä jotenkin lapsuudenystävälleni. Tajuamattani aika kului yllättävän nopeasti keskustellessa, ja mitä enemmän sitä kului, sitä enemmän huolestui. En enää edes viittinyt heittää Arwenin päälle kylmää vettä, se ei selvästi auttanut. Kuitenkin lopulta kuulin appaloosan äänen tajuamatta kunnolla mitä toinen oli edes sanonut.
"Olet kunnossa" huokaisin helpotuksesta ja hymy nousi kasvoilleni. Huolestunut ilme kuitenkin nousi nopeasti kasvoilleni, kun luulin toisen nousevan pysyyn. Onneksi tamma jäi vain makaamaan jalkojensa päälle.
"Aika pitkään. Olin jo todella huolestunut. Toivon, että uskot, että jos olisin tiennyt parantamiseni johtavan tähän, en olisi sitä tietenkään tehnyt. Haluatko jotain syötävää? Tai mitään muuta?" kyselin huolestuneena. Käytöksestäni näki että todellakin tunsin syyllisyyttä Arwenin tiltanteesta.

Nimi: Lukija

01.09.2019 13:08
Arwen - Hermi

Liian kirkasta. Se oli Arwenin ensimmäinen ajatus hänen raottaessaan silmiään. Appaloosa ummisti silmänsä hetkeksi ennen kuin avasi ne uudestaan. Nyt auringon tuottama valo tuntui siedettävältä. Arwen kohotti päätään maan tasalta. Ensimmäiseksi tamma huomasi lammen, hän oli ollut täällä aiemminkin. Sitten Arwenin katse kääntyi muuhun ympäristöön.
"Te olette yhä täällä", appaloosa sanoi äänellä johon sekoittui monia tunteita. Päällimmäisenä ilo ja kiitollisuus, mutta myös syyllisyys. Arwen ei tiennyt paljoa laumojen tavoista, mutta ymmärsi näin pitkän poissaolon aiheuttavan ongelmia. Samalla Arwen kohottautui sen verran, että sai taitettua jalat alleen. Näin tamma oli myös pystymmässä asennossa. Hän ei vielä luottanut jalkojensa kantavan.
"Kuinka kauan olen ollut tajuton", appaloosa kysyi.
Auringosta päätellen ainakin tunnin tai kaksi, ehkä enemmänkin. Arwen kurottautui veden luo ja joi kuunnellen vastausta. Saatuaan janonsa sammutettua tamma jäi vain aloilleen.

Nimi: Lacritsi

30.08.2019 19:13
Jahar - Ticho

Jahar nyökätti päätään. Rayn sanoista sai sellaisen käsityksen, että Jaharilla alkoi olla jo ihan hyvät mahdollisuudet päästä osallistumaan kokouksiin. Hyvä niin, muutoin kaikki tämä inhottava valehteleminen olisi turhaa.
"En tietenkään kerro. Kyselen ympäriinsä vain mainitsemiemme hevosten mielipiteitä, mutta en kerro että se liittyisi mihinkään", Jahar sanoi.
"Tietenkin tämä on pidettävä vielä salassa, kun Ysa on vielä niin pieni... Tai oletan, ettei meitä ole kovin paljoa vielä", Jahar jatkoi.
"Ei se mitään", harmaa ori totesi, kun toinen pahoitteli vainoharhaisuuttaan. Jep, toinen kuulosti vainoharhaiselta.
"Pyysin menemään noin 50 metrin välein. Eli vartija voi ehkä tarkasti kuunnellessaan kuulla että juttelen jonkun kanssa, mutta sanoista seuraavat vartijat eivät voi saada selvää. Olemme turvassa", Jahar vastasi.

Nimi: Lacritsi

30.08.2019 19:02
Elaine - Aderlin

Valkea tamma ei vaikuttanut tietävän kyvyistä juurikaan. Elaine sen sijaan tiesi, olihan lauman johtajallakin kyky, joka oli ihan arkipäivää kaikille laumalaisille. Toisen rauhallisuus oli kuitenkib vähän kummallista. Elaine oli kyllä muistanut ne reaktiot kun Carmenin tai Elainen oma kyky olivat paljastuneet, toki morganin omalla kohdalla Carmenin aikaisemmin paljastunut kyky oli jo helpottanut ennakkoluuloja. Elainen mielestä moni olisi järkyttynyt tuollaisesti kyvystä kuin Arwenilla oli, olihan Elainellakin kirjaimellisesti loksahtanut suu auki. Elainelle tuli tunne, että Diana tiesi kyvyistä, mutta ei ehkä ollut nähnyt niitä kovin monia. Kykyjä saattoi olla kenellä tahansa, hyviä kykyjä kuten Arwenilla, tai sitten pahoja kykyjä. Tai no, jos tarkalleen mietti, oliko Arweninkaan kyky hyvä, koska se satutti jotakuta; Arwenia itseään? Jokatapauksessa, valkea tamma kuulosti todella olevansa pahoillaan vanhan ystävänsä loukkaantumisesta. Diana ei oikeastaan vaikuttanut ihan niin pahalta, olihan violencelainen ollut aiemmin hermi.
"Ei tämä sinun syysi ollut, et voinut tietää. Luultavasti hän osasi arvioida ettei sen haavan parantaminen olisi liian raskasta... Ja varmasti myös luotti että jäät suojelemaan häntä", Elaine sanoi myötätuntoisesti. Ehkä Arwen oli myös luottanut että Elaine jäisi suojelemaan tajutonta tammaa... Jos oli, appaloosa oli kovin naiivi. Eihän se tuntenut Elainea ollenkaan. Jotkut ihan Aderlinistakin voisivat oikein hyvin vain jättää hermin oman onnensa nojaan ja kipitellä tyytyväisinä omalle reviirilleen. Elaine ei ollut sellainen, ehkä ruunivoikko oli jo vähän kiintynytkin Arweniin. Elainelle oli kumminkin huono omatunto siitä, että tamma kyykki täällä, eikä ollut laumansa luona suorittamassa velvollisuuksiaan. Elaine ei voisi kertoa laumassaan kenellekään tästä. Ei varmasti voisi. Harmi sinällään, tässähän oli makea juttu kerrottavaksi iltaruualle.

Diana kertoi tarkemmin hänen ja Arwenin suhteesta. Jotenkin samaan aikaan se kuulosti läheiseltä ja etäiseltä, jos niin saattoi sanoa. Ehkä lapsena he olivat olleet läheisiä, mutta vuosilla oli tapana... kuluttaa sitä läheisyyttä. Elainella oli jopa omassa laumassaan sellaisia hevosia, joiden kanssa tamma oli kyllä leikkinyt pienenä, mutta ei nyt oikeastaan toivottanut muuta kuin huomenet. No, niihin liittyi vähän kaikkea muuta typerää. Elaine kuunteli Dianan sanoja vaiti ja naurahti pikkuisen itsekin lapsenvahti kohdalla. Joo, lapsenlikkana olo oli aina kiintoisaa, vielä nykyäänkin.
Ai liian kiltti vai? Hmh, ei Elaine ollut ihan sellaista mielikuvaa ehtinyt saada Arwenista. Toki appaloosa oli heti suostunut auttamaan Elainea, vaikka olisi voinut ja joutuikin itse vaaraan. Ja oli sitten auttanut Dianaa jota ei ollut nähnyt pitkään aikaan ja oli joutunut tähän tilaan ja... Okei, ehkä Elaine otti ajatuksensa takaisin, Arwen vaikuttikin aika kiltiltä.
"Niin, hän auttoi sinua, vaikka varmaan tiesi joutuvansa tällaiseen tilaan, ja hän auttoi minua, vaikka mahdollisuus vaaraan oli iso, ja niihän ne hermit siihen tuppasivatkin. Ja en väittänyt etteikö muissakin laumoissa ja laumattomissa olisi pahuutta. Eivätpä ne äskeiset oritkaan olleet mitään kultapoikia", Elaine totesi lopun ehkä vähän huvittuneena, Dianan laskiessa myös vettä Arwenin kasvoille. Joo, pahuutta oli muuallakin. Mutta kaikkien elämä olisi parempaa, jos Violence pyyhkäistäisiin pois.
"Olen Elaine", morgan kertoi. Mitäpä sitä nimeä piilottelemaan, varsinkin kun valkean tamman kanssa saattoi joutua nököttämään täällä ties kuinka kauan.
"Miksi vaivauduit tulemaan tänne asti Arwenia etsimään? Ethän voinut olla edes varma että hän löytyy. Mikset vain kysynyt apua oman laumasi parantajalta?" Elaine kysyi ja oli lisätä 'Tai Tichon parantajalta', mutta päätti olla hiljaa siitä, että tiesi vierailijoista.

Nimi: Diana-Violence

29.08.2019 22:39
Päätin olla kommentoimatta tamman selvästi ennakkoluuloisiin oletuksiin ja toivomuksiin. Toinen ei tuntenut minua tai tiennyt tarinaani. Kävi jopa vähän sääliksi että hänellä oli niin ahdas mielikuva Violencen jäsenistä. Jos hän tapaisi Benin, tamma varmasti muuttaisi nopeasti mielipidetään. #Mitäköhän Benillekin kuuluu... Ja Faijerille...# miettiessäni saavuimmekin jo lammen rantaan ja yhteistuumin siirsimme Arwenin ihan veden viereen. Ruunivoikko alkoi puhumaan enemmän kyvyistä. Oliko toisella paljonkin kokemusta näistä? Siltä vaikutti. Oliko tammalla itsellään jonkinlainen kyky. Katsoin taivaalle, aikaa oli vielä. Hämärä ei laskeutuisi vielä pitkään aikaan.
"Jos olisin tiennyt tästä, en olisi ikinä pyytänyt Arwenia auttamaan. En todellakaan tiennyt, että hänellä oli tälläinen erikoinen kyky" itse yritin kuulostaa siltä, ettei minulla ollut paljoa tietoa kyvyistä. Jostain syystä en edes tällaisessa tilanteessa tuntenut oloani tarpeeksi mukavaksi ja turvalliseksi, että kertoisin omasta kyvystäni. Ruunivoikko alkoikin kysellä suhteestani Arweniin tarkemmin. Tästä voisin rauhassa jutella, ei mitään ongelmaa.
"Jep, mutta siitä on aikaa. Hänen perheensä kävi usein solassa vaihtamassa uutisia ha muuta vastaavaa. Kun hänen vanhempansa hoitivat kauppoja, Arwen oli usein meidän muiden lasten seurassa. Hän on toki jonkin verran minua nuorempi, joskus olin jopa virallinen lapsenvahti" naurahdin loppuun.
"Mutta hän oli todella kiltti. Liian kiltti, olen iloinen, että hänelle ei ole käynyt mitään näiden vuosien aikana. Pidät ehkä Violencea pahuuden siemeninä, mutta usko pois, on hermejä, jotka ovat paljon pahempia" selitin ja repäisin kaarevan kaarananpalan läheisestä puusta. Nappasin siitä hieman vettä ja kaadoin tamman otsalle, varoen silmiä. Toivoin todella kylmän veden auttavan.
"Olen tosiaan Diana. Mikä sinun nimesi olikaan?" kysyin, se oli mennyt minulta ohi, jos sitä oltiin edes mainittu.

Nimi: Raymond-Aderlin

29.08.2019 22:06
Jahar kehui minua viisaaksi, enkä pistänyt kehua ollenkaan pahitteeksi. Tämä herrasmies tuntui ymmärtävän syyni hyvin, jopa vähän omatunto kolkutti valheesta. Tämä oli kuitenkin varatoimenpide, todellinen testi. Kuka vain voisi kutsua fiksusti, mutta pitää lupauksensa, se oli vaikeampaa monille.
"Etköhän hänet kokouksissa näe. Pyydän kuitenkin hartaasti, että et mainitse tästä nimestä kenellekään. Emmehän halua joutua ongelmiin. Ysa on kuitenkin toistaiseksi pidettävä salassa ennen kuin saamme enemmän kannattajia" huomautin ja vilkuilin sitten ympärilleni.
"Siitä tulikin mieleen, kuinka lähellä seuraava vartija on? Ei kai hän voisi salakuunella meitä? En halua kuulostaa vainoharhaiselta, mutta en halua edes läheltä piti tilanteita tämän aatteen kanssa, se on liian arvokas" kyselin vielä kuulostellen ympäristöä korvillani.

Nimi: Lacritsi

28.08.2019 23:40
Elaine - Aderlin

"Hankala kuvitella, että on edes mahdollista ettet ole tappanut ketään, vaikka olet Violencessa. Mutta hyvä niin, ja toivottavasti niin on myös jatkossa", Dianan puhuessa laumatovereistaan älykääpiöinä, saivat sanat Elainen hymähtämään vähän huvittuneesti. Älykääpiöitä ne varmasti olivat.
"Ehkä Violence alkaa vihdoin muuttumaan edes jotenkin", Elaine lisäsi, vaikka tamman odotukset eivät olleetkaan kovin korkealla. Mutta eihän Elaine tiennyt, ettei Diana ollut ainoita aikuisia hevosia, jotka eivät olleet tappaneet ketään Violencessa, vaikka sanotaanko, että suurin osa sotureista olikin. Diana kertoi rannan lähestyvän.
"Uh Hyvä... En olisikaan jaksanut raahata enää kovin paljoa pidempään", Elaine sanoi, vaikka eihän sen rauhallinen tahti ollut ollenkaan hidastunut, ja väsymys ei näkynyt kasvoilta. Kohta pieni ranta aukenikin heidän eteensä(?)
"Vedetään hänet ihan lähelle vettä", Elaine jatkoi ja kun määränpäähän saavuttiin, Elaine laski Arwenin pään varovasti rantaa piirittävään heinikkoon.
"Kokeilen saako vesi hänet virkoamaan", Elaine sanoi, ennen kuin siirtyi Arwenin pään vierelle ja kuoputti vettä toisella etukaviollaan. Vesi räiskyi Arwenin kasvoille, mutta liekkö siitä oli apua.(?)
"Kyvyt vievät kyllä voimia, mutta että keho kuihtuu tällä tavalla, ja tajukin lähtee??" Elaine hämmästeli, harmaavalkean appaloosan kehoa silmäillen. Onneksi Elainen voima ei ollut niinkään voimia rajoittava, vaikka se muutoin olikin vähän rasittavan puoleinen. Sentään se ei ollut Elainelle itselleen vaarallinen, mutta Arwen vaikutti olevan tosissaan heikossa kunnossa. Elaine ei yhtään hämmästyisi, jos kyky voisi vaikka tappaa hermin.
"Tämä kyky voi varmasti tappaa Arwenin, eihän hän nytkään käyttänyt kykyään kuin hetken ja päätyi heti tähän kuntoon", Elaine jatkoi huolestuneemmin. Ruunivoikko vilkaisi valkeaa tammaa.
"Te ilmeisesti tunsitte silloin kuin olitte hermejä? Olitte varmaan ystäviä?" Elaine uteli. No, tuskin hyvänpäivän tutun vuoksi Arwen tekisi tällaista joka vahingoittaisi Arwenia näin pahasti.

Nimi: Lacritsi

28.08.2019 23:27
Jahar - Ticho

Raymond ei tuntunut haluavan kertoa muiden jäsenten nimiä. Se oli ymmärrettävää, mutta tietenkin Jahar tunsi pettymystä. Harmaa soturi olisi halunnut saada käsityksen siitä, kuinka laajasta aatteesta olikaan kyse. Ja ehkä jotkin nimet olisivat sanoneet jotain, ja Jahar olisi voinut alkaa kiinnittää kyseisten hevosten liikkeisiin vähän huomiota täältä rajan takaa.
"Ymmärrän sinua oikein hyvin Raymond, lienet vain viisas, kun olet varovainen. Toivottavasti todistan luotettavuuteni aikanaan, ja voin tavata muut aatteen kannattajat", Jahat sanoi.
"Mutta Oliver... Painan nimen mieleeni. Saanko ilmoittaa että olen tavannut sinut aatteen tiimoilta, jos näen häntä?" Jahar kysyi.

Nimi: Raymond-Aderlin

27.08.2019 00:33
Jahar vakuutteli toistamiseen tekevänsä mitä lupasi. Ehkäpä pitäisi jo uskoa, ja niin vähän uskoinkin. Toisen kuitenkin udellessa nimiä luimin hieman epäillen korviani.
"Haluaisin luottaa sinuun Jahar, usko pois. Mutta... No, ehkä yksi nimi. Oliver. Hän kuuluu aatteeseen, mutta ei hirveästi poistu leiristä, varsinkaan nyt kun sisko on kipeä" Oliver ei ollut todellinen henkilö. Tämä oli testi. Jos kuulisin juoruja Oliveristä, tietäisin, ettei Jahariin voinut luottaa.

Nimi: Diana-Violence

27.08.2019 00:27
Kuuntelin toisen tuomitsevaa saarnaa ja en voinut olla pyöräyttämättä silmiäni. Ymmärsin kyllä mistä toisen ennakkoluulot tulivat, mutta miksi ihmeessä olisin pelastanut kaksikon jos olisin yrittänyt tappaa heidät heti perään? Ei toisen arvailussa ollut mitään järkeä.
"No jos helpottaa, en ole kosaan tappanut ketään. Sitä paitsi palasin vapaaehtoisesti Violenceen, mutta en sen takia, että olisin heidän kaltaisensa. Usko pois, niiden älykääpiöiden kanssa saa todella tehdä töitä ettei kurista ketään hengiltä. Mutta sain sieltä turvaa ja ystäviä. Eivät kaikki Violencelaiset ole niin pahoja loppujen lopuksi" kerroin. Haistelin ilmaa, lähestyimme lampea hyvää vauhtia.
"Olemme pian perillä" sanoin jalka suusssani

©2019 Magical nature - suntuubi.com