Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

HUOMIO! Jos koet, että hahmosi on kehittnyt pelin aikana esim. luonteen suhteen, laita se hahmosi hahmolomakkeeseen!! Hahmotiedoissa on nykyään uusi kohta nimeltä Kehitys, joten se kannattaa lukea AINA kun katsoo toisen roolipelaajan hahmojen tiedot!!!

Täälä sitten roolipelataan. Noudata alla olevia ohjeita!
- Älä tapa tai vahingoita kenenkään hahmoa kysymättä. Tai jos yritätä tappaa käytä sanaa yrittää tai merkkiä (?)
- Voit pelata minä tai hän muodossa.
- Laita nimi kohtaan nettinimesi tai hahmosi nimi. Jos laitat hahmosi nimen laita näin:
Esim. Night-Violence
Mutta jos laitan nimi kohtaan nettinimesi, laita hahmosi nimen perään lauma josta hevonen on. Esim.

Nimi: Taneli

Herman-Aderlin
Kävelin metsässä yksi. Raikas ilma heilutti harjaani ja tuore ruoho tuoksui nenääni...

- Kiroilua saa esiintyä, mutta kunhan ei jokatoinen sana.
- Kun hahmosi puhuu, puhe laitetaan näiden väliin Esim: "Moi". Kun ajattelee se laitetaan näiden väliin Esim: #Olen elossa#. Kaikki mikä ei kuulu ropeen laitetaan näiden väliin Esim: //Moikka// Ja kaikki muu tekeminen ilman merkkejä.

Tapahtunutta

Vieraskirja  1  2  3  4  5  6  7  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Lacritsi

06.11.2018 08:14
Deimos - Violence

Hei wou seis, hetkinen! Töihin nyt heti? Ilman Dianaa? Deimos käänsi korvansa pahastuneena luimuun. Deimos oli luullut että tuo ruunikko näyttäisi vain missä sairaat olivat, ja nytkö Deimos joutuisikin roikkumaan loppupäivän siellä? Hmph, kaipa tänne oltiin tultu sitä varten, mutta oliko tämä paras hetki kokonaiselle työpäivälle? Ja vieläpä ilman Dianaa. Miksi tamma ei muka voisi tulla mukaan? Deimos vilkaisi valkeaa tammaa joka näytti yhä oudolta. Deimos olisi mielellään käyttänyt Dianan apua, jotta edes tietäisi kuka sairaista oli todellinen. Mistä sitä tiesi, että Deimos kuvittelisi vaikka pari haamuhevosta sinnetänne? Yrittäisi antaa vettä jollekin kivelle? Diana naurahti keskustelulle tässä välissä, mutta Deimos pysyi huolestuneen näköisenä eikä edes nykäissyt suupieltään vahtimiskommentille, vaikka muutoin se olisi varmasti ollut huvittava. Deimos ei ollut ollenkaan varma oliko fiksua mennä. Hetkinen, toimiko levitaatio edes? Haha, Deimoksen ei tarvinnut kuin ajatella apuriaan, ja levitaatio oli jo nostanut muodottoman päänsä ylös orin selällä. No ainakin se toimi. Levitaatio tuntui jopa pelottavan vahvalta, varsinkin nyt kun Deimos ei tuntenut omaa oloaan kovin varmaksi. Pystyisiköhän levitaatiota käyttämään mitenkään apuna sen selvittämiseen, puhuiko Deimos vain ilmalle vai jollekin elävälle? Ei Deimoksen mieleen tullut mitään kovin järkevää keinoa hyödyntää levitaatiota. Nakkaisiko ori jokaista epäilemäänsä jollain sammalpallolla ja katsoisi menisikö sammal läpi vai ei? Äh, ei kuulostanut kovin järjevältä keinolta.
"Käyn ainakin katsomassa", Deimos vastasi kuitenkin, vaikka vilkaisikin Dianaa epävarmana. Ori halusi saada tietää missä edes työskenteli, joten voisi tulla myöhemmin ominpäin tekemään jotain hyödyllistä. Ja ehkä jonkin tekeminen auttaisi mahdollisesti hankalaan oloon. Tai siis, nimenomaan jonkin tekeminen auttaisi, huonon olon kanssa kun ei meinannut pysyä paikoillaan ja yleensä Deimoksen teki ahdistuksen tai ärtymyksen vallassa mieli hakata jotain, tai joku. Levitaatio kulutti energiat nopeasti alas ja pitäisi ehkä aggressionkin kurissa. Ehkä. Deimos yritti painaa Dianan vieraat kasvot mieleensä vielä kerran, mutta tiesi jo arvuuttelemattakin, ettei tunnistaisi tammaa enää, kunhan Diana olisi kerran kadonnut näköpiiristä.
"Nähdään pesällä", friisiläinen totesi Dianalle päätöksensä tehneenä. Ori oli kunnossa ja ainakin vähän järkevä jos ei täysin järjissään tällä hetkellä. Deimos käänsi katseensa ruunikkoon tammaan ja kääntyi takaisin kohti leiriä. Tuo tamma näyttäkööt tietä.

Nimi: Diana-Violence ja Variana-Ticho

05.11.2018 23:16
Variana:
"Heinällä ja vedellä on hyvä aloittaa. Parantajamme auttaa sinua kyllä kunhan hänellä on siihen aikaa. Voitte seurata minua, toki vain Deimos on sallittu, joten sinun pitää keksiä jotain muuta tekemistä" puhuin valkoiselle tammalle, joka alkoi rentoutua hieman, muttei täysin. En tiennyt, mikä sai violencelaisen pysymään jännittyneenä, mutta päätin olla huomioimatta.
"Hero, sinä voisit näyttää valkoiselle vieraallemme, mitä hän voi tehdä silloin kuin ei ole vartiointivuorossa" totesin toverilleni.

Diana:
"Hetkinen, missä vartiointivuorossa?" hämmennyin.
"Et voi vartioida johtajaasi sillä aikaa, kun hän hoitaa sairaita, ja siinä voi mennä kauan. On hyvä olla jotain muuta tekemistä" tällä kertaa ori avasi suunsa. Vilkaisin Deimosta ja naurahdin epäuskovasti.
"Aivan... Sitä vartenhan minä täällä olen" tuhahdin huvittuneesti.
"Mennäänkö?" Ruunikko tamma kysyi Deimokselta.
"Deimos, oletko varma, että sinun on hyvä vielä mennä hoitamaan sairaita?" kysyin orilta vakavana. Jos en kerran voinut mennä hänen kanssaan sairaiden luokse, en voisi rauhoitella oria.
"Tiedän, että olette täällä vapaaehtoisesti auttamassa, ja laumani on siitä kiitollinen, mutta monella ei ole enää hirveästi aikaa, jot"
"Älä sitten hoputa. Hoituu paljon nopeammin" tiuskahdin tammalle. Tuo pyöräytti silmiään ja käänsi huomionsa Deimokseen.

Nimi: Lacritsi

03.11.2018 19:13
Deimos - Violence

Kiitokset ruunikolle muistutuksesta. Tobias! Vanha ystävä nousi Deimoksen mieleen, mutta friisiläinen luimisti korviaan. Eihän tässä ollut ehtinyt edes miettiä mitä Tobiaksen kanssa tekisi. Deimos kyllä halusi käydä katsomassa ystäväänsä, mutta ei halunnut Tobiaksen kyselevän viimeisestä 5-6 vuodesta. Ja senhän Tobias tekisi, jos vain muistaisi Deimoksen. Tällä hetkellä ei ehkä olisi viisasta mennä uteliaan tuttavan luokse, mutta... Kyllä Deimos jotekin saisi Tobiaksen tukkimaan turpansa, jos ruunivoikko olisi yhtään se sama Tobias jonka Deimos oli tuntenut. Deimos ei edes tiennyt missä sairaat olivat. Ehkä nuo kaksi ticholaista voisivat valaista asiaa.
"Totta", Deimos myönsi ruunikolle. "Mutta oikeastaan en pääse aloittamaan mitään tehtävää ilman apua. En edes tiedä missä sairaita pidetään, ja ilman parantajan opastusta en osaa antaa heille muuta kuin vettä ja heinää", Deimos jatkoi.
"Ehkä te voisitte auttaa edes vähän alkuun ja näyttää sairaat?" Deimos kysyi sitten.

Nimi: Diana-Violence ja Variana-Ticho

03.11.2018 18:27
Variana
Violencen johtaja tuntui rentoutuvan, mutta valkoinen tamma oli selvästi jännittynyt. En sitä hirveästi ihmetellyt, olihan toinen vieraan lauman reviirillä. En minäkään luottaisi Violencelaisiin, jos olisin samassa tilassa.
"Teimme tehtäviämme laumalaisina. Ymmärtääkseni teilläkin on täällä paljon tehtävää, että en usko teillä olevan hirveästi aikaa kävelyille" totesin. Olin saanut kuvan, että Vicente arvosti vieraitamme, joten päätin kohdella heitä kuin muita Tichon laumalaisia. Sen avulla välttyisimme varmemmin ongelmilta.

Diana
Deimos ei ollut parhaassa mielentilassa, joten en nauttinut siitä, että Ticholaiset jäivät puhumaan kanssamme. Deimos kuitenkin näytti olevan tilanteen tasalla, mutta olin silti hieman jännittynyt. Deimoksen tuntien tilanne saattaisi muuttua nopeasti. Olin hieman kiitollinen ruunikkolle tammalle käyttäytymisestäni huolimatta, toinen ei kohdellut meitä vihollisina. Ehkä tässä ei kävisi kuinkaan.

Nimi: Lacritsi

03.11.2018 17:20
Deimos - Violence

Dianakin näytti huomaavan jotain. Hyvä, ei enempää harhahevosia kiitos. Dianan kääntäessä katseensa oikealle puolelleen, Deimoskin siirsi katseensa sinne ja näki muutaman hevosen. Deimos luimisti korviaan, mutta vilkaisi pikaisesti Dianaa. Dianakin katsoi siihen suuntaan, tammakin näki ne. Deimoskin saattoi rentoutua vähän. Ei Deimos kyllä olisi kaivannut ticholaistenkaan seuraa, mutta olivat ticholaiset parempia kuin harhat. Ruunikko ticholaistamma kysyi juuri sen mitä Deimos odottikin, mutta mitä Deimos ei odottanut, oli tamman neutraali äänensävy.
"olimme menossa kävelylle", Deimos vastasi varmanoloisesti ensimmäisen selityksen mikä tuli mieleen. Eikä se nyt ihan valhettakaan ollut. Deimosta vain turhautti se, ettei ollut yhtään varma uskoiko tamma selityksen vai ei. Deimos ei olisi uskonut, jos se tulisi joltakulta jota ori epäili.
"Vicente antoi luvan", Deimos lisäsi, toivoen ettei tästä tulisi jotan typerää sanaharkkaa, tai uutta saattopartiota. Kolmas hevonen oli kuitenkin jo lähtenyt takaisin leiriä kohti, ja oikeastaan koko tichokolmikon rauhallisuus yllätti Deimosta.
"Entä te?" Deimos jatkoi, kun ei muuta sanottavaa keksinyt. Olivatko hevoset olleet rajapartiossa? Ainakaan ruokaa ja tarvikkeita ne eivät olleet menneet keräämään, koska ne eivät kantaneet mitään. Tosin, Deimoksen huomion kiinnitti erityisesti paikalle jääneen orin multaiset jalat.

Nimi: Diana-Violence ja Variana-Ticho

03.11.2018 15:39
Diana:
Tuntui oudolta ajatella, miltä maailma tällä hetkellä näytti Deimoksen silmin. Olin kuitenkin iloinen, että ori uskoi, että minä olen minä, enkä kukaan muua, vaikka toinen ei sitä tällä hetkellä nähnytkään. Yllättäen Deimos kysyi, oliko täällä ketään. Olinko kadonnut toisen harhasta kokonaan? Sitten kuulin liikettä oikealla puolellani, jolloin taitoin korvani luimuun ja käännyin katsomaan äänen suuntaan.

Variana:
Hautaus oli sujunut hyvin, ei ongelmia. Olin palaamassa apureiden kanssa leiriin, kun kuulin puhetta lähellä leiriä. En tunnistanut ääniä, joten luimistin korvani, olivatko vieraat jälleen karkaamassa? Olin kävelemässä ensin suoraan paikalle, mutta pysähdyin, kun sain puhujat näköpiiriini. Se oli se valkoinen tamma tältä aamulta. Ja Deimos...
"Mutta se olet sinä" kuulin friisiläisorin sanovan valkoiselle tammalle. Oliko noilla kahdella jokin salainen romanssi? Naurahdin hiljaa ajatukselleni, mutta se ilmeisesti oli tarpeeksi herättääkseen kaksikon huomion. Valkoinen tamma jopa tuijotti suoraan suuntaamme. Nyökkäsin apureilleni ja kävelimme rauhassa kaksikon luokse.
"Löysit ilmeisesti johtajasi" totesin valkoiselle tammalle. Tuon korvat pysyivät tiukasti niskassa kiinni, mitä en ymmärtänyt. En minä piilotellut tai hyökännyt. En edes käyttäytynyt millään tavalla ylimielisesti, vaikka mielestäni vieraamme eivät ansainneet Vicenten käskemää hyvää kohtelua.
"Mitä teette leirin ulkopuolella?" kysyin edelleen täysin neutraalilla äänensävyllä. Hero pysyi vierelläni, mutta Ted käveli kaikkien ohitse leiriin. En estänyt oria, tuskin tässä mitään ongelmaa syntyisi.

Nimi: Lacritsi

03.11.2018 12:22
Deimos - Violence

Ori höristi korviaan, tamman äänen alkaessa kuulostaa enemmän tutulta. Deimos nosti päänsä Dianan ottaessa askeleen taaksepäin, mutta sai pettyä. Valkoisen tamman kasvot olivat yhä vieraat. Siitä syystä Dianan hymyyn ja kosketukseen oli jokseenkin kummallista vastata, mutta Deimos vastasi kuitenkin. Niin turvan kosketus kuin hymykin oli kuitenkin vaisu. Deimos hymähti huvittuneesti, Dianan puhuessa puuasiasta. Tuo kuulosti juuri sellaiselta mitä Diana saattaisikin sanoa.
"Äänesi kuulostaa sinulta, mutta et edelleekään näytä... tutulta", Deimos sanoi, katsoen yhä tiiviisti tamman kasvoja, mutta ei nähnyt niissä silti oikein mitään Dianasta muistuttavaa.
"Mutta se olet sinä", Deimos hoksasi lisätä perään tarkennusta siitä mitä ajatteli. Diana oli tuossa mutta ei vain.. öh.. Dianan näköisenä? Hämmentävää. Deimos aikoi jatkaa puhumista mutta jännittyi ennen kuin sai yhtään sanaa pihalle suustaan. Yhtäkkiä orille oli vain tullut kamalan voimakas tunne siitä, että joku oli lähistöllä.(Variana?)
"Onko täällä joku?" Deimos muotoili hiljaisen kysymyksensä tahallisesti noin. Ori ei katsellut ympärilleen ja yrittänyt etsiä sitä mikä lähellä ikinä olikaan. Kaipa se oli tapa, ettei friisiläinen halunnut heti antaa ilmi huomanneensa seuraajaa. Olihan ori hermiaikoina joutunut ties millaisen sakin vainoamaksi.

Nimi: Diana-Violence

03.11.2018 01:40
Deimos uskoi minua, ainakin vähän. Pysyin hiljaa ja annoin Deimoksen tehdä omat johtopäätöksensä ensin. Annoin orin koskea lapaani, toinen ei ollut enää agressiivinen, uskalsin jo rentoutuakin vähän. Hymykin nousi kasvoilleni, myötätuntoa taustalla.
"En tiedä, miten voisin todistaa sinulle, että olen aito, enkä harha, mutta lupaan yrittää" sanoin, ottaen askeleen kauemmas. Katsoin hetken lempeästi oria ja koskin tuon turpaan(?) omallani.
"Ja voin luvata, etten ole puu. Olen liian energinen seisoakseni vain paikallani" naurahdin hiljaa. Tuntui että koettelemukset eivät loppuneet, mutta samalla olin yhä varmempi, etten luovuttaisi Deimoksen suhteen. Hän tarvitsi minua ja taisin minäkin häntä. Ehkä aikanaan saisimme elää rauhassa...

Nimi: Lacritsi

03.11.2018 01:22
Deimos – Violence

Friisiläinen tutki tarkasti katseellaan tammaa, kuin odottaisi oikean Dianan vain ilmestyvän jostain, vain vaihtavan paikkaa tuon tuntemattoman tamman kanssa. Mutta samalla orin ajatuksia kalvasi se, että tämä saattoi olla vain jokin typerä juoni. Jos tämä olisi juoni, Deimos tappaisi tuon hemmetin.. Dianan selityksenkin aikana Deimos luimisteli kahden vaiheilla. Tämä saattoi olla juoni, tai sitten tuo tamma oli Diana. Tai sitten täällä ei ollut oikeasti ketään ja Deimos puhui itsekseen. Ei, Vicente oli puhunut tammalle pesässä, sittenhän… Voisiko Deimos kuvitella senkin? Oliko heistä kukaan edes tullut pesälle?
Diana kuitenkin puhui niin vakuuttavasti, että Deimos luopui ajattelemasta juonta. Joko Diana oli tosiaan tuossa, tai sitten Deimos oli metsässä yksin. Viha alkoi poistua orin kasvoilta, epävarmuuden tieltä.
”Diana”, Deimos sanoi alistuvasti. Oli hankala kutsua tammaa Dianaksi, kun tuo tamma ei edes näyttänyt Dianalta. Ori ei edelleenkään ollut varma oliko tämä nyt todella tapahtumassa vai ei. Sille tunteelle Diana ei kuitenkaan vois tehdä mitään, se kyllä selkeytyisi ajan kanssa.
”Luulen, että se olet sinä”, Deimos jatkoi. Ori vilkuili tammaa epävarmana, mutta myös pahoittelevana, olematta ihan varma, kumpi ilme olisi sopivampi.
”En tiedä… Ehkä puhun nytkin itsekseni, etkä olet täällä”, Deimos jatkoi. Mahdolliselle harhalle puhuminen ei kiehtonut, mutta jos se sittenkin oli Diana, olisi siitä varmaan jotain hyötyä. Deimos otti muutaman varovaisen askelen eteenpäin, ja kurotti turpaansa kohti tamman lapaa kokeilevasti, jos Diana vain antaisi. Ei Deimos olettanut harhan siitä vain katoavan ilmaan tai mitään sellaista, mutta tammaan koskeminen tuntui paremmalta. Deimos tunsi tamman turkin ja lämmön. Se tuntui rauhoittavalta.
”Ehkä olen puhumassa jollekin puulle tai jotain”, Deimos naurahti hermostuneesti, yhä tamman lapaan koskien.

Nimi: Diana-Violence

03.11.2018 00:49
Siinä kävellessä yritin vain miettiä, että Deimos oli varoittanut minua tästä ja että tiesin mihin olin ryhtynyt. Nyt kuitenkin, kun totuus oli suoraan silmien edessä oli vaika olla ajattelematta, että jättäisin Deimoksen, Jerryn ja Violencen kauas taakse ja unohtaisin kaiken. En kuitenkaan juossut pakoon, kun pääsimme leirin ulkopuolelle vaan pysähdyin käskystä. En kääntynyt, mutta ori tulikin etupuolelleni. Deimos esitti kysymyksen, johon toivoin osavani vastata.
"Et ole kertonut ymmärtääkseni kenellekään muulle, että sinulla oli kumppani nimeltä Miracle ja varsa Lucy. Tapoit Miraclen, ja sen takia minulla on ollut epäilyjä sinua ja suhdettamme kohtaan. Puhuimme siitä, miten et voisi taata, ettet koskaan satuttaisi minua, et sen jälkeen mitä Miraclen kanssa oli tapahtunut. Näet harhoja ja uskon, että näet harhaa juuri nyt... Minä rakastan sinua Deimos, ja vaikka tiedän, että tämä ei ehkä tule olemaan viimeinen kerta, kun näet harhoja ja sen takia koet tarpeelliseksi satuttaa minua, en voi pysyä erossa sinusta. Minä välitän sinusta ja minua inhottaa, että joudut elämään näiden harhojen kanssa. Ja jos tarvitset vielä lisää todistusta, siskosi nimi oli Phobos, menetit hänet nuorena ja vanhempasi vielä nuorempana. Jerry, joka nyt on tätisi suojeluksessa, haluaa meidät molemmat kuoleena. Ja kun pussasit minua ekan kerran, minä karkasin, mutta nykyään vaikka kaikki merkit käskevät minua lähtemään, minä jään ja toivon, että uskot minua", selitin pitkään ja hartaasti ja hieman jännittyneenä. Tunteeni joikaisesta aiheesta kuului selvästi äänestä ja näkyi katseestani. En tiennyt, mitä teksiin, jos Deimos ei vieläkään uskoisi minua kaiken sen jälkeen, mitä olin kertonut.

Nimi: Lacritsi

03.11.2018 00:06
Deimos - Violence

Vaikka tamman silmät olivat kokoajan orissa kiinni, Deimos ei kunnioittanut sitten yhtään Dianan tai ticholaisen henkilökohtaista tilaa, vaan pysyi joka askeleessa mukana lähietäisyydellä. Tarpeeksi lähellä että ehtisi napata edes jostain kiinni tai ehtisi purra edes kipeästi jos tamma pinkaisisi karkuun. Mutta, tamma ei tehnyt niin. Hmh, Deimos oli olettanut että tamma karkaisi heti ensimmäisenä laumatoveriensa luokse, kun pääsisi ulos pesästä. Niin ei käynyt. Mutta tamma hidasti aukion tapahtumien vuoksi, ja sai Deimoksen melkein kiinni kylkeensä. Ala mennä, Deimos varoitti mielessään ja luimisteli korviaan. Onneksi Diana jatkoi kävelyä ja hieman rentoutuneenpana Deimos antoi tamman jatkaa matkaa vähän pidemmällä välimatkalla. Siinä ohimennen Deimos ehti myös nähdä mitä aukiolla tapahtui. Hyvä Vicente, papastahan kuoriutui ihan uusia puolia. Mutta Deimos ehtisi tuntea mielihyvää siitä myöhemminkin. Deimos käänsi katseensa Dianaan ja seurasi tammaa pihalle. Deimos ei kuitenkaan antanut Dianan kävellä kovin pitkälle.
"Pysähdy", Deimos sanoi edellä kulkevalle tammalle äreyttä äänessään. Mikäli Diana pysähtyisi, kiertäisi Deimos tamman etupuolelle, katse tiukasti Dianassa kiinni.
"Mistä tiedän, että sinä olet Diana?" Deimos kysyi epäillen.

Nimi: Diana-Violence

02.11.2018 23:47
Olin hieman pettynyt, ettei Deimos uskonut minua, mutta sitä varmempi olin, ettei tämä voinut jäädä tähän. Katsoin Deimokseen päin koko ajan, ennen kuin olin ulos luolasta. Pysähdyin kuitenkin niille sijoilleni, kun näin, mitä Vicente oli tekemässä upseerille, jonka olin nähnyt aiemmin. Se sai minut hetkeksi muistamaan, että Vicente ei ole sitä miltä näyttää. Vanhus vaikutti mukavalta ja leppoiselta, mutta se mitä näin, todisti, että jos ei tehnyt juuri niin kuin Vicente halusi, sai kärsiä. Pelkkä häpeä huutamisesta ei selvästi ollut tarpeeksi paha rangaistus. Vasta kun huomasin Deimoksen silmäkulmassani(?) tajusin, ettei nyt ollut aikaa miettiä Vicenteä. Siksi lähdin suunistamaan ulos mitään sanomatta. Ja kelle nyt mitään olisin sanonutkaan, eihän Deimos edes tunnistanut minua...

Nimi: Lacritsi

02.11.2018 23:37
Deimos - Violence

Mitä?! Ei, ei tuo ole Diana. Deimos painoi hampaansa yhteen tamman väitöksen edessä. Tuo tamma valehteli, pelleili Deimoksen kanssa, ei tuo... Varsin voimakkaasta epävarmuudesta huolimatta Deimos oli tosissaan aikeissa pistää tamman perumaan päättmät puheensa. Onneksi Diana jatkoi puhumistaan. Deimoksen tietojen mukaan kukaan muu ei tiennyt Deimoksen sanoneen noin Dianalle. Deimos näytti hämmentynyttä naamaa, mutta luimisti taas korviaan. Ehkä Diana oli kertonut jollekulle ja nyt Deimoksen edessä oleva vieras tamma käytti mokomaa tiedonmurusta hyväksi? Ei, ei Diana vaikuttanut sellaiselta. Mutta mistä Deimos tiesi? Mutta ei tämä ihan uusi tilanne Deimoksellekaan ollut. Tämmeistä oli käynyt ennenkin, ettei Deimos tunnistanut jotakuta.
Friisiläinen arpoi hetken ajan mitä tekisi, uskoisiko tamman sanoja ollenkaan vai ei. Lopulta Deimos päätti, että ei uskoisi. Ei ainakaan sataprosenttisesti. Deimos ei tiennyt tätä tammaa, eikä oikeastaan Dianaakaan niin hyvin että osaisi tuosta vain sanoa millainen kukakin oli. Deimos ei pieksisi tätä ticholaista ihan heti, ei ennen kuin olisi täysin varma ettei se vaan puhunut totta. Varautuneen näköisenä Deimos nyökkäsi, ja katsoi vihoissaan Dianaa silmiin, edelleenkään tammaa tunnistamatta. Friisiläinen otti askeleen taaemmas.
"Mene ensin. Ulos leiristä", Deimos puhui jälleen uhkaavalla äänellä. Leirin ulkopuolella olisi rauhallisempaa. Niin tammman tarkkailulle, tai sitten tappamiselle, ihan kuinka vaan.

Nimi: Diana-Violence

02.11.2018 23:05
"Mitä sanoit?" kysyin. En kuitenkaan vaanut vastausta vaan uhkauksen. En kuitenkaan valittanut ja huutanut toiselle takaisin, vaan katsoin hyvin hämmentyneenä, edelleen korvat kuitenkin tiukasti niskassa kiinni.
"Deimos? Kai sinä tajuat, että minä olen Diana? Jos satutat minua, tulet katumaan. Sanoit itse, ettet halua satuttaa minua" sanoin nyt rauhoitellen, ymmärtäen, että Deimos ei tosiaan ollut täysin kunnossa, päin vastoin. Oliko Deimoksen kuoleelle kumppanille käynyt samoin? Oliko Deimos luullut häntä joksikin toiseksi ja siksi tappanut hänet? Minä en kyllä kuolisi ihan niin helpolla, mutta toivoin, ettei tämä menisi tähän.
"Jos et, minä lähden. Mutta pyydän, että tulisit ulos tästä luolasta myös" sanoin pian perään edelleen rauhoittavalla ääenllä, joskin selvästi jännittyneenä. En halunnut satutta Deimosta, mutta tiesin, että en antaisi toisen hyökätä kimppuuni ilman seurauksia. Siksi siis päätin, että olisi parempi, jos voisimme tehdä tämän rauhassa.

Nimi: Lacritsi

02.11.2018 22:57
Deimos - Violence

"Ei Safiira va-" Deimos vaikeni kesken paljastavan lauseen kun Diana jatkoi ärisemistä. Ori vain kohotti toista kulmaansa kuin kysyen, oliko tamma jo lopettanut, kun Diana puhui ulos nakkaamisesta. Hahha, sopi tamman yrittää. Loppua kohden Deimos sen sijaan hämmentyi. Mitä hiivattia tamma oikein höpisi?
"Miksi minä haluaisin sinun kanssasi nukkua?!" Deimos kysyi jopa inhoten ja tuhahti vaimeammin loppuun; "sekopää." Voi jos Deimos vain tajuaisi, että puhuja oli oikeasti Diana, olisi friisiläisen kellossa ihan eri ääni.
Deimos otti taas askelia lähemmäs, samalla uhkaavasti puhuen.
"Nyt. Painu. Ulos tästä pesästä. Minun pitää löytää Diana", Deimos ärisi. Ori ei kys-käskisi enää kolmatta kertaa, seuraavasti viivyttelystä ämmä saisi hampaat nahkaansa.

Nimi: Diana-Violence

02.11.2018 22:35
Otin askelia kauemmas, kun ori lähestyi. Miten toinen saattoi puhua noin? En tiennyt, mitä oli tapahtunut Deimoksen ja Vicenten tai Safiiran välillä, mutta minä en sietäisi tälläistä käytöstä.
"Safiira meni kurittamaan varsaansa, mitä oikein luulet? Ja voit kuule itse painua helvettiin jos olet tuolla päällä! Vai pitääkö sinut raahata ulos niin kuin tuo äsköinen kakara?! Ja turha tulla yöksi takaisin, nukun mielummin yksin!" Ärähdin orille ja olin oikeastaan valmis iskemään hampaani oriin, jos tuo ei kohta alkaisi käyttäytymään. En toki pitänyt Zeraa minään pahaisena kakarana, mutta vihaisena halusin haukkua Deimosta sellaiseksi. Deimos ei selvästi ollut kunnossa, mutta toisen käytös suututti sen verran, etten nyt ajatellut mikä oli orin parhaaksi. Ihan kuin tuo ei tuntisi Safiiraa ja olisin jälleen se hermi joka vain tunkeutui Violencen alueelle. En olisi välittänyt orin käytöksestä silloin, mutta nykyään me tunsimme toisimme, välitimme toisistamme. Toki tällä hetkellä tuntui siltä, etten merkinnyt Deimokselle yhtään mitään.

Nimi: Lacritsi

02.11.2018 21:58
Deimos - Violence

Heh, Safiirahan osasi komentaa penikkaansa. Mulkoilunsakin lomasta Deimos oli salaa tyytyväinen Safiiran toimintaan, vaikka monen silmään varajohtajan ratkaisu saattoi näyttää vähän rajulta. Safiira oli häipynyt nopeasti varsansa kanssa. Ja mitä Vicente oikein horisi? Tietenkään Deimosta ei mikään kielto kiinnostanut, varsinkaan Vicenten määräämänä.
Deimos piti korvansa lähellä niskaa, mutta orin ilmeessä näkyi hyvinkin syvää hämmennystä, kun Diana, tai siis Deimoksen silmissä joku ihan random tuntematon ticholainen kysyi kysymyksen. Miten niin mikä Deimoksella oli? Miksi tuo tamma oli edelleen pesässä?
"Hittoako se sinulle kuuluu?!" Deimos ärähti tylysti. Musta ori otti nopeita askelia pesän keskelle Dianan suuntaan. Friisiläinen kuitenkin pysähtyi kohtuu mukavalle etäisyydelle valkeasta tammasta.
"Tee itsestäsi hyödyllinen, ja kerro mihin se valkoinen tamma meni", Deimos murisi alentavasti, kuin puhuisi maan vähäpätöisimmälle roskalle. Sanojensa päätteeksi ori naksautti äreänä hampaitaan muutaman kerran yhteen, "Sitten voit painua jonnekin muualle seisoskelemaan", Deimos jatkoi ja nakkasi päätään kohti pesän sammalverhoa, kuin tamma ei muuten tajuaisi oviaukon olevan siellä.

Nimi: Diana-Violence

02.11.2018 20:12
Zera ei saanut vastattua, kun Deimos saapui paikalle. Käännyin orin puoleen kysyäkseni minne ori oli mennyt mutta toisen vihainen ilme sai minut varuilleni ja luimimaan. Olin siirtymässä Zeran ja Deimoksen väliin kun Safiira ja Vicente tulivat. Väistyin valkoisen varajohtajan edestä kun tuo haki lapsensa. Katseeni ei silti poistunut Deimoksesta ennen kuin Vicente puhui.
"Kaikki on kunnossa" sanoin nyökäten ystävällisesti. Katsoin Vicenten perään, mutta käänsin katseeni heti takaisin Deimokseen, kun vanha ori oli poistunut luolasta. Jokin oli nyt huonosti.
"Mikä sinulla on?" kysyin epäillen. Olin nähnyt Deimoksen ennenkin tuossa tilassa ja se yleensä meinasi sitä, että ori oli valmis hyökkäämään. Siksi olinkin valmis väistämään heti, jos ori ottaisi askeltakaan suntaani.

Nimi: Gaapriel

02.11.2018 17:31
Safiira-Violence

#Zera on mitä!?!# Kiljahdin ajatuksissani. Ensin mieleeni ei tullut se onko varsa kunnossa vaan halusin listä ensin Zeran isän Igorin ja sen jälkeen Benin joka oli vastuussa laumasta ja sen asukkaista. Naurahdin hermostuneena.
"Näyttäkää!" sanoin tomerasti ja lähdin Vicente vierelläni Deimoksen perään. Deimos käveli meitä ennen sisälle pesään.
"Sinä saat päättää siitä lähetätkö varsan kotiin vai jääkö se tänne. Te molemmat olette tervetulleita!" Vicente sanoi minulle ennekuin astelimme pesään.
"Diana varsan vierellä ja Deimos pesän nurkassa kiukkuisen näköisenä eivät olleet katseeni kohteita.
"Sinä lähden nyt kanssani minun pesääni ja kerrot minulle, miksi HELVETISSÄ olet täällä!" ärjyin omalle varsalleni. En ollut vihainen siitä että Zera oli karannut vaan siitä, että toinen ei ollut ajatellut sen mahdollisia seurauksia. Mitä olisi voinut sattua pienelle varsalle tuon matkan aikana. Ajatus puistatti minua kun tartui pienta varsaa niskavilloista ja poistuin pesästä.
"Äiti älä!" Zera kiukutteli minulle. Kannoin varsan pesääni saakka.

(Ne nyt tappelee keskenää siä niinku äiti ja lapsi. Keskityn nyt enempi Vicenteen!)

Vicente-Ticho

Kerroin Safiiralle mielipiteeni varsan saapumisesta ja siitä, että lapsen kohtalo oli hänen käsissään. Safiiran raahatessa varsa ulos pesästä, mieleeni tuli kuinka hienoa olisi olla isä. Puistrelin ajatuksen päästäni ja käännyin Dianan puoleen.
"Onhan sinulla kaikki kunnossa? Saat olla kuin kotonasi ja saat vaikka poistua leiristä hetkeksi jos haluat! Kielto poistumisesta ei näyttänyt kiinnostavan miestäsi, joten annan sinulle nyt luvan siihen!" totesin tammalle ja viimeisen lauseen sanoessani käänsin vihaisen katseen vierailevaan johtaja oriin pesässä.
"Suonette nyt anteeksi minulla on pari kanaa kynittävänä tottelemattomuudesta!" sanoin kaksikolle ja poistuin itsekkin pesästä. Deimoksen kimppuun käynyt partio seisoi aukiolla. Saatoin olla lempeä ja ystävällinen niinkuin kaikki laumassa ja sen ulkopuolella uskoivat. Tichoa oli aina pidetty rauhallisena ja ystävällisenä laumana. Se ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että en rankaisi omia sotureitani tottelemattomuudesta. Jopa minun rangaistukseni ei ollut mukava tai ystävällinen niinkuin oletettaisiin.
Deimoksen kertomat tuntomerkit kertoivat paljon ja tiesin johtajaa uhkailleen orin. Kent nauroi soturi porukkansa kanssa ja ennekuin toinen edes ehti huomata tartuin oria korvasta ja potkaisin toista vasempaan etujalkaan niin että ori kaatui kyljelleen.
"Millä oikeudella sinä ohitat määräykseni ja poljet valtaani!?" ärisin maassa makaavalle orille. Toinen oli liimannut korvat niskaanasa ennenkuin tajusi että hänen kimppuunsa käynyt hevonen olin minä. Toisen ilme lempeni ja viha hänen kasvoiltaan haihtui. Vihan tilalle nousi häpeä.
"Viareilevan johtajan kimppuun käyminen on häpeällistä ja samalla kyseenalaistat auktoriteettiäni ja sehän ei minulle käy!" ärisin. Mielessäni kävi monta mahdollista rangaistusta, mutta päätin tyytyä mahdollisimman lievaan, mutta kuitenkin Deimosta tyydyttyvään.
"Sir, olen todella pahoillani, en tark.." ori aloitti, mutta samalla sekunnilla iskun kavioni toisen korvan päälle, samaan johon olin tarttunut. Iskun voimasta korvasta lähti puolet. ori huusi kivusta niin, että se kiinnitti muun lauman huomion. Kaikki pysähtyivät hetkeksi niinkuin aika olisi pysähtynyt ja leirissä oli kuoleman hiljaista.
"Ellette te muutkin halua menettää korvaanne poistutte leiristä kahdeksi päivää ja ette tule sitä ennen takaisin! Ja Kent.. jos uhkaat valtaani ja johtajan asemaani toiste sinulta lähtee muutakin kuin korva!" tokaisin toiselle vihaisesti.
"Kyllä herra" Kent vastasi ja nousi seisomaan katsomatta minua silmiin. Häpeä paistoi orin kasvoilta. Hän ja loput lähtivät kohti uloskäyntiä. Hengitin pari kertaa syvään ja rauhotuin. Nostin katseen verrisestä kaviostani ja hymyilin muulle laumalle.
"Kaikki on nyt hyvin ja voitte jatkaa töitänne!" sanoin ystävällisesti ja lempeällä äänellä muulle laumalle. Tilanne purkautui ja kaikki jatkoivat tekemisiään ja puheen sorina täytti leirin jälleen. (Deimos oli tullut pesänsä ulkopuolelle katsomaan(?) tapahtumaa. Käänsin katseeni oriin ja nyökkäsin. Toivottavasti toinen oli tyytyväinen, sillä en juuri pitänyt muiden satuttamisesta vaikka se pakollista olikin.

Nimi: Lacritsi

01.11.2018 21:57
Deimos - Violence

Friisiläinen mulkaisi Vicenteä pahasti eikä jaksanut kuluttaa yhtään energiaa hillitäkseen äreitä eleitään. Vai hoitaisi muka? Siitä Deimos ei ollut niin varma. Tajuko tuo vanhus edes, että laumassa tapahtui asioita Vicenten tietämättä? Ja sellaisia asioita, että kokonainen partio oli kääntynyt Vicenten vierasta vastaan. Jos Deimoksen tietoon tulisi tuollaista Violencessa, Deimos etsisi partiossa olleet, ja pistäisi ne katumaan tekojaan oikein kunnolla. Deimos ei sanonut mitään, mutta tuijotti korvat luimussa Vicenteä loppumatkan Safiiran pesälle. Pesässä Deimos hämmästyi hieman valkean tamman verisestä turkista. Missä Safiira oli rymynyt? Vicente oli mainunnut harjoituksista, mutta se kohta oli mennyt ohi korvien. Veren sijaan Deimos käänsi huomionsa Safiiran kysymykseen.
"Löysin Zeran rajalta, hän on täällä, kunnossa, mutta haluaa varmaan nähdä emonsa. Vicente päättää mitä kakrulle tehdään", Deimos vastasi. Deimos taittoi korvansa kiinni niskaan. Safiira näytti nauttivan olostaan ihan liian hyvin. Tamma ei saisi onneaan täältä Tichosta, Safiira ei jäisi tänne, jos se Deimoksesta riippuisi. Safiira oli ollut pitkään uskollinen, mutta Deimosta ei niin vain hylättäisi. Safiira oli Deimoksen sotilas, Ticho ja sen Vicente eivät Safiiraa saisi! Deimos mulkoili kumpaakin muutaman sekunin ajan. Sitten Deimos käännähti ympäri ja asteli pihalle. Kyllä kaksikko seuraisi.

Kunhan Vicente ja Deimos olivat käyneet hakemassa Safiirankin mukaan, Deimos kiri pari hevosen mittaa edelle ja lähti etunenässä takaisin pesälleen. Ori pyöräytti päällään sammalverhon tieltään, näki Zeran ja... Deimos pysähtyi niille sijoilleen, mutta valmiiksi vihaisilta kasvoilta ei yllätetyksi joutuminen paljia näkynyt.
Kuka vittu tuo oli? Ja minne Diana oli mennyt? Deimos mulkoili Zeran luona olevaa tammaa epäluuloisena. Ei se ollut Diana. Joo, valkea tamma kyllä, mutta ei Diana. Zeran vieressä seisova 'Diana' ei suinkaan ollut muuttanut Deimoksen silmissä väriään, tai hurjasti ulkomuotoaan muutenkaan, mutta Deimos ei vain tunnistanut tammaa.

Friisiläinen vilkaisi taakseen sammalverhoon. Oliko Diana mennyt hakemaan jotain ja käskenyt jonkun ticholaisen vahtia Zeraa? Deimos oletti 'vieraan tamman' olevan ticholainen, kaikkihan täällä olivat valkoisia. Violencessa ylimääräisen valkoisen tamman ilmestyminen olisi herättänyt Deimoksen epäilyt ja saanut ehkä jopa miettimään harhan mahdollisuutta, mutta ei täällä. Koska jokainen oli näillämain valkea. Deimos asteli peremmälle luolaan, mutta pysyi ihan tietoisesti etäällä, pesän toisella puolella 'vieraaseen' nähden ja korviaan luimien, vihaisella mulkoilullaan yritti tehdä varmaksi, ettei 'vieras' tuntisi oloaan tervetulleeksi tai mukavaksi. Sitten Deimos käänsi rintamasuuntansa varsaa ja tammaa kohti, ja aivan tahallaan piti käännösliikkeensä äkkinäisinä ja uhkaavina. Aukiolla ja muutenkin Tichon alueella Deimos saattoi edes yrittää käyttäytyä, mutta eikö tätä pientä pesää voinut kutsua jo omaksi? Eikö sen verukkeella pesää voisi puolustaa ja jättää kohteliaisuudet sikseen ja päästellä vähän höyryjä jonkun raivostuttavan Ticholaisen kustannuksella. Deimoksen ajattelutapa oli kovin lapsellinen, mutta siitä nyt saattoi syyttää orin tämän hetkistä, harhaista mielentilaa joka ei tehnyt orista yhtään sen järkevämpää persoonaa. Uneton yö alkoi vaatia veroaan.

Deimos aikoi kysyä, minne Diana oli mennyt. Vihaiset sanat ehtivät jo painaa kurkussa, mutta sitten Vicente ja Safiira tulivat sisälle.(?) Deimos vilkaisi sammalverhon suuntaan, pysyi vaiti ja antoi kaksikolle tilaa vetäytymällä itse lähemmäs peräseinää, yhä 'vierasta' välttäen. Deimoksen teki mieli tehdä 'vieraasta tammasta' isokin numero, mutta Vicenten läsnäolo sai Deimoksen pitämään turpansa tukossa. Täällä Tichon leirissä Deimos nimittäin tunsi olevansa Vicenteä aliarvoisempi ja johtajan etuuksiin tottunutta Deimosta asia tietenkin kismitti ihan tietoisellakin tasolla. Deimos ei halunnut olla ketään alempi. Ei ketään.

Mikäli keskustelu Zeran asioista lähtisi käyntiin, Deimos pysyisi siitä aikalailla sivussa. Ori vastaisi kyllä jotain, jos Deimokselta suoraa kysyttäisiin, mutta muutoin friisiläinen kuluttaisi aikaansa 'vieraan', sekä Vicentenkin mulkoiluun. Deimos ei oikeastaan seurannut mahdollista meneillään olevaa keskustelua, kuin sanan sieltä ja toisen täältä. Orin omat ajatukset keskittyivät siihen kuinka Vicente oli vain tiellä, sekä haluun ajaa tuo 'vieras tamma' pois pesästä. Niin kauan kuin joku oli luvatta friisiläisen pesässä, ei Deimos voisi lähteä katsomaan minne Diana oli mennyt. Deimos päätti odottaa porinatuokion päättymistä, silloinhan kaikki häipyisivät Deimoksen pesästä vai mitä? Vaikka ori yritti tällä hetkellä järkeillä, oli jännittyneenä paikallaan tönöttävä ja vihaisen näköinen Deimos vain tikittävä aikapommi impulsiivisten ajatustensa, negatiivisten tunteiden ja ärsykkeiden kanssa, joille Deimos oli luultavasti harhaisena normaaliakin herkempi. Vaikka Deimos olikin vielä puolikuntoinen ja luola oli varsaa lukuunottamatta täynnä kokeneita taistelijoita, ehtisi Deimos tehdä varmasti merkittävää vahinkoa jos niin jostain syystä päättäisi.

Nimi: Diana-Violence

01.11.2018 16:51
Katsoin hieman huolissani, kun Deimos poistui pesästä, mutta päätin asian olla ja antaa orin lähteä. Huomioni palasi Safiiran varsaan ja tuon selitykseen, miten oli päätynyt niin kauas kotoa.
"Sinun olisi pitänyt totella emoasi. Mitä jos se jokin metsässä olisi saanut sinut kiinni? On ihme, että selvisit hengissä" sanoin toruvana mutta rauhallisella äänensävyllä.
"Olet nyt kuitenkin turvassa. Mitä ikinä Vicente päättää, lupaan, ettei sinulle käy mitään pahaa" lisäsin huokaisten ja lopussa hymyillen. Hymyni kuitenin hyytyi, kun ymmärsin erään asian.
"Kukaan ei siis tiedä että olet poistunut leiristä? Isäsi on varmaan paniikissa tällä hetkellä. Toivottavasti kukaan ei seuraa hajuasi Tichon reviirille asti... Toki sinun ei tarvitse siitä murehtia. Onhan sinulla kaikki nyt hyvin? Ei ole kylmä tai jano?" kyselin. Turha oli antaa varsalle mitään murehdittavaa.

Nimi: Gaapriel

01.11.2018 15:05
Zera-Violence

Pian pesään tuli kaunis valkea tamma, jota ori kutsui Dianaksi. Tamma ripesi puhumaan minulle hyvin ystävällisesti ja kiltit sanat nostivat hymyn kasvoilleni.
"Faijer ja Ancelika nukkuivat kanssani iskän pesässä, mutta mulle tuli tylsää ja menin ulos. Iskä jutteli jollekkin ruskelle orille ja ei sekään sitten kerinny pitämään mulle seuraa. Lähdin siis ulos ja menin solan kautta tutkimaan reviiriä. Äiti on aina kieltänyt poistumasta leiristä, mutta teki vaan niin kovasti mieli. Sitten joku meinasi syödä mut (pelästy jänistä puskassa:D) ja lähdin karkuun. Juoksin niin pitkälle ku jalat kanto ja seuraavaks muistan sen kun Deimos setä tuli aittamaan!" selitin tamalle. Varsana en ymmärtänyt tekojeni vakavuutta, mutta eiköhän sekin selviäisi tämän päivän aikana.

Vicente-Ticho

Päivän hälinä vain nopeutui ja pian minulla oli kaviot täynnä tekemistä. Alkuun en huomannut vierailevan johtajan hakevan huomiotani.
"Anteeksi! Hälinä tahtoo viedä huomioni." Ori oli kuitenkin hieman vakavammalla asialla ja hymyni hyytyi.
"Toki haetaan Safiira. Hän lepää pesässään aamuisten harjoitusten jälkeen!" totesin ja lähdin johdattamaan oria pesälle. Huolestuttavat uutiset saivat korvani luimuun.
"Puolitaistelupartio ei ole minun jäljiltäni. En edes tiennyt sinun poistuvan leiristä ennenkuin nyt!" tokaisin orille takaisin pitäen kuitenkin hermoni ja temperamenttini kurissa.
"Voin luvata sinulle, että kyseinen partio käsitellään minun toimestani!" vakuutin toiselle. En reagoinut mitenkään levitaation aiheuttamaan ongelmaan.
"Selvitetään nyt miksi varsa on täällä ja onko ongelma peräisin sinun laumasi sisältä vai liittyykö varsan saapuminen jotenkin meihin ja minun laumaani!" totesin tyynenä. Saavuimme pesälle jossa Safiira lepäsi.
"Anteeksi Safiira jos häiritsemme, mutta minulla ja Deimoksella on sinulle erittäin tärkeää asiaa!"

Safiira-Violence

Naarmut rinnassani ja kyljissäni aamuisita harjoituksista olivat lakanneet vuotamasta, mutta veri oli hieman värjännyt valkoista karvaani. Söin rauhassa ja lepäsin välillä, sekä nautin elämästäni ja hiljaisuudesta.
Hiljaisuus kuitenkin rikkoutui lempeän Vicenten äänen kaikuun pesässäni. Nousin ylös pediltäni ja työnsin pääni sammal verhon toiselle puolelle nähdäkseni tulijat.
"Mikä on hätänä?" kysyin ilman suurempaa huolta minua lähestyneeltä kaksikolta.

Nimi: Lacritsi

18.10.2018 18:30
Deimos - Violence

"Kyllä kyllä, mutta minä en voinut häntä lähteä viemään Violenceen. Vicente päättää lähettääkö jonkun sotutreistaan varsalle saattajaksi", Deimos vastasi nopeasti Dianalle. Tamma kertoi jostain upseerista. Mistä upseerista? Deimoksella ei ollut käryäkään ketkä täällä olivat upseereita. Joku niistä jotka olivat tulleet Deimosta ja Zeraa vastaan? Friisiläinen luimisti korviaan. Vai epäilivät ne sotajoukkoa? Vicentekin? Hmmm...
"Vai niin", eihän ori olisi kohta edes pahoillaan siitä oksajutusta. Okei, ei ollut alun alkaenkaan, mutta silti. Ja tamma selvästikin oli sitä mieltä, ettei Deimoksen olisi kannattanut lähteä leiristä. Sori vaan, mutta aamuyöllä olo oli ollut sen verran huono, että Deimos nimenomaan oli katsonut parhaaksi lähteä pois muiden luolta. Friisiläinen ei kuitenkaan kommentoinut asiaan mitään. Kyllä Deimos ja Diana ehtisivät riidellä asiasta vähän myöhemmin. Nyt pitäisi hoitaa Zera pois päiväjärjestyksestä. Dianan kävellessä lähemmäs Zeraa Deimos jäi paikoilleen seuraamaan sivusta.
"Zera oli rajan tällä puolen, en ehtinyt lähellekään Violencen rajaa. Oli varmaan ollut metsässä koko yön", Deimos vastasi osittain Dianan sanoihin, joita Diana puheli Zeralle. Eihän varsa välttämättä osannut itse kertoa miten oli tänne päätynyt.
"Miten sinä jaksat enää yhtään varsaa tälle päivälle?" Ori virnisti siellä valkean tamma selän takana, Deimosta huvitti miten kärsivällisen oloinen Diana oli Zeralle jutellessaan, vaikka Deimoksen mielen mukaan tamma oli saanut katsella penikoita koko päivän. Deimos kait olisi sellaisen homman jälkeen sitä mieltä ettei haluaisi nähdä yhtään kakaraa enää ikinä. Zerakin verotti voimia ihan hirveästi, vaikka söpö, tottelevainen ja reipas pikkutamma olikin. Siitä puheen ollen Deimos voisi jättää lapsenvahtihommat nyt Dianan huoleksi, ja liukua itse lipettiin.
*Menen etsimään Vicenten*, Deimos aikoi sanoa ajatuksensa ääneen, mutta ei sitten siinä mietteisiinsä painautuneena sanonutkaan. Joten vaiti ori vain kääntyi, astellen pihalle pesästä. Ja jos Zera tai Diana oli tässä välissä jotain jutellut, ei Deimos edes kuunnellut tai kuullut niitä.

Deimos tiiraili vierasta leiriä katseellaan, yrittäen hahmottaa tuttua vanhusta kaikkien näiden valkeaturkkisten kaakkien keskeltä. Deimos käveli jonkin aikaa leiriä vähän ristiinrastiin. Nyt päivän alkaessa siirtyä iltapäivään, oli Violencen leiriä pienemmällä aukiolla kova ruuhka, kun kaikki kulkivat työntouhussa suuntaan jos toiseen. Toisinaan vastavirtaan kulkevana, ja vähän suunnattomanakin aukiolla oli yllättävän hankala liikkua ja Deimos joutui useaan otteeseen pysähtymään jonkin ohitse kiirehtivän tieltä, ettei vain jäisi ticholaisten alle. Ärsyttävää. Kenties väenpaljoudesta johtuen Deimos huomasikin Vicenten vasta, kun harmaa ori oli tyyliin vieressä, parin metrin päässä.
"Siinähän sinä olet Vicente", Deimos murahti, ja pudisteli itsekseen päätään. Helevetti, ori ei ollut muka huomannut toista vaikka Vicente seisoi melkein vieressä. No, Deimos siirtyi lähemmäs, paremmalle puhe-etäisyydelle.
"Tule mukaan. Haetaan Safiira ja mennään siihen pesään jossa minä ja Diana yövyimme", Deimos viittasi päällään, mutta ei lähtenyt johdattamaan kaksikkoa yhtään mihinkään. Deimos kun ei tiennyt missä Safiiran majapaikka oli.
"Lähdin aamuyöllä kävelylle leirin ulkopuolelle, ja löysin sinun rajasi puolelta Safiiran varsan. Oli tullut etsimään äitiään. En tämän koipeni takia lähtenyt viemään häntä takaisin kotiin, vaan kannoin tänne. Safiira varmaan haluaa nähdä varsansa, ja sitten varsan voi varmaan lähettää kotiin", Deimos kertoi.
"Lähetitkö sinä puolitaistelupartiota minun perääni?" Deimos kysyi äreänä, hyökkäävästi.
"Palatessani varsan kanssa takaisin meitä vastaan nimittäin tuli kuuden hevosen partio, eikä mitenkään ystävällisissä merkeissä", Deimos valitti, kävellessään Vicenten mukana kohti Safiiran pesää.(?)
"Ja ai niin, ennen kuin kuulet tämän partiolta, niin levitaation kanssa sattui taas vahinko. Se karkasi, ja heitti oksanpätkän yhtä soturiasi päin. Sellainen iso, rautias, akhaltekin näköinen ori. Ei siinä käynyt pahasti, mutta he varmaan tulkitsivat asian väärin", Deimos jatkoi, mutta ei kuulostanut pätkääkään pahoittelevalta. Itseasiassa ori mietiskelikin, miksei ollut ihan tarkoituksella taittanut raudikolta vaikka niskoja, kun mokoma oli tullut sillä lailla uhittelemaan? Jos se raudikko olisi ollut Deimoksen alainen, se olisi saanut kunnon selkäsaunan.

//Gaapriel?

Nimi: Variana-Ticho

18.10.2018 15:09
VIcente oli mielestäni hyvin sinisilmäinen vierailijoitamme kohtaan, mutta en väittänyt vastaan vaan nyökäten poistuin orin seurasta ja menin hakemaan apureita. Päätin tyytyä Tediin ja Heroon. Ted oli jo haudannut muutaman sairastuneen ja Hero oli järkevä näissä tilanteissa ja pystyi vähentämään kiusallisuutta. Jotenkin ori aina tiesi oikeat sanat oikeaan tilanteeseen. Pyytäessäni kaksikkoa hommiin, huomasin, ettei kumpikaan ilahtunut tehtävästä, mutta suostuivat ja suuntasimme sairaiden suuntaan. Olikohan parantaja jo siirtänyt kuolleen sivuun...

Nimi: Diana-Violence

18.10.2018 15:05
Saavuin luolalleni ja yllätyksekseni näin Deimoksen. Olin heti valittamassa, että missä helvetissä friisiläisori oli ollut, mutta sitten näin pienen mustan varsan hänen takanaan. Hämmentyneenä en reagoinut poskipusuun mitenkään.
"Vai yllätyksen, älä muuta sano. Deimos kai ymmärrät, että olemme toisen lauman leirissä? Hän on vielä hyvin nuori ja täällä on..." hiljenin, kun ymmärsin, ettei tästä ollut hyvä puhua Zeran edessä.
"Yksi upseereista etsii sinua... Sinun ei olisi pitänyt poistua leiristä. He luulevat, että juonit heitä vastaan. Että yllätät heidät jollain sotajoukolla" huomautin toruen friisiläiselle. Huokaisin syvään ja kiinitin huomioni takaisin varsaan.
"Hei Zera, siitä onkin aikaa kun viimeksi näimme. Olen äitisi ystävä. Miten sinä tänne päädyit? Eikö kukaan vahtinut sinua?" kyselin lempeällä äänellä pikkuiselta ja laskin pääni hänen tasolleen.

©2018 Magical nature - suntuubi.com