Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Täälä sitten roolipelataan. Noudata alla olevia ohjeita!

- Älä tapa tai vahingoita kenenkään hahmoa kysymättä. Tai jos yritätä tappaa käytä sanaa yrittää tai merkkiä (?)

- Voit pelata minä tai hän muodossa.

- Laita nimi kohtaan nettinimesi tai hahmosi nimi. Jos laitat hahmosi nimen laita näin:
Esim. Night-Violence
Mutta jos laitan nimi kohtaan nettinimesi, laita hahmosi nimen perään lauma josta hevonen on. Esim.
Nimi: Taneli

Herman-Aderlin
Kävelin metsässä yksi. Raikas ilma heilutti harjaani ja tuore ruoho tuoksui nenääni...

 

- Kiroilua saa esiintyä, mutta kunhan ei jokatoinen sana.

- Kun hahmosi puhuu, puhe laitetaan näiden väliin Esim: "Moi". Kun ajattelee se laitetaan näiden väliin Esim: #Olen elossa#. Kaikki mikä ei kuulu ropeen laitetaan näiden väliin Esim: //Moikka// Ja kaikki muu tekeminen ilman merkkejä.

Toivottavasti ymmärsitte mun selityksestä jotain;D

Tapahtunutta

Vieraskirja  1  2  3  4  5  6  7  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Lacritsi

07.01.2018 14:58
Ben - Violence

Benin ilme muuttui pahoittelevaksi, kun Diana puhui. Samalla Ben kuitenkin oli huojentunut että oli käskenyt Deimoksen syrjemmälle puhumaan. Se oli selvästi ollut hyvä ratkaisu. Ben ei kuitenkaan voinut olla aivan varma oliko joku kuullut. Ben muistutti itselleen että voisi aina sanoa pienen valkoisen valheen, mutta ei ruunikko kehdannut.
"Me menimme kyllä syrjemmälle puhumaan, mutta en voi olla täysin varma, sori", Ben pahoitteli tammalle. Väkijoukossa toki oli taustahälyä, mutta toisaalta lähimmät hevoset olivat olleet Deimoksen kysyessä kysymyksensä vain parin metrin läheisyydessä.

Nimi: Diana-Violence

07.01.2018 12:27
Ben kertoikin koko listan puhutuista aiheita. En tiedä pitäisikö olla huolestunut, kun Ben mainitsi Deimoksen ja minun välisestä riidasta ja mielessäkin kävi kysymys, että mikä niistä.
"No, te molemmat tiedätte, etten halua kenenkään ylimääräisen tietävän tästä. Siksi yllätyin siitä, että puhuitte silmistäni. Eihän kukaan kuullut teitä?" varmistin. Ei sillä tuskin kukaan uskoisi, että minulla oli erikoisia voimia, ennen kuin ne näkisi, mutta en halunnut ottaa mitään riskiä. Joku voisi peloissaan yrittää tappaa minut.

Nimi: Lacritsi

07.01.2018 01:28
Ben - Violence

"Heh, kiva", Ben kommentoi epämääräisesti väliin, kun Diana sanoi olevansa kiitollinen yrittämisestä. Joo, kiva ettei tammasta tämä ollut kovin loukkaavaa ja että Diana ymmärsi miltä Benistä tuntui.
"No me puhuttiin sinusta aika paljon", Ben myönsi.
"Kun palasin leiriin, menin kysymään Deimokselta kokouksesta. Siitä sitten päädyttiin puhumaan missä kaikki olivat; sinä, Aitne, Safiira ja Vicente ja mitä seuraavaksi tapahtuisi. Deimos sanoi että menet sanomaan Aitnelle pari valittua sanaa -Deimos kertoi syyn. Sitten aihe kääntyi teidän riitaanne. Sen jälkeen puhuttiin Danista, ja lopulta Deimos kysyi mikä sinun silmissäsi on niin kamalaa ja ehdotti että puhuisin kanssasi", Ben selitti lyhyesti lähes koko juttelutuokion kulun. Benin teki mieli keskustella Dianankin kanssa riidasta, mutta ei päätti odottaa tamman reaktiota. Eihän asia oikeasti kuulunut Benille.
"Miksi?" Benin oli pakko kysyä, vaikka kaipa se oli selvä. Kyllä Benkin haluasi kuulla mitä oltiin puhuttu, jos upseeri kuulisi joidenkin jutelleen ruunikosta itsestään.

Nimi: Diana-Violence

07.01.2018 01:09
Benistä huomasi helposti, miten hermostunut hän oli. Oli kuitenkin lohduttavaa, että ruunikko edes yritti.
"En itse huomaa hohtoa, ellen katso heijastustani. Muuten täällä on vain kirkkaampaa, kuin miltä näyttäisi, jos seisoisin päivänvalossa ja katsoisin tänne" selitin, kun toinen myönsi, että luolassa näki paremmin. Minä jopa naurahdin Benin huomiolle, siitä, miten valkoiset silmäni olivat. Se oli hyvin erikoista. Saisinkohan koskaan tietää, millä tavalla ne muuttuisivat lähes mustista valkoisiksi. Huvittuneisuuteni muuttui hämmennykseksi, kun ruunikko mainitsi tulikärpäiset. Pian ystäväni selitti nolostuneena mitä tarkoitti kommentillaan. Nyökkäsin, jep, eivät silmäni miltään tulikärpäsiltä näyttäneet.
"Huomaan kyllä, että olet jännittynyt. Mutta olen kiitollinen, että haluat edes yrittää päästä tämän yli... Mutta saanko kysyä, miten päädyitte puhumaan silmistäni?" kysymys oli jo vähän aikaa vaivannut mieltäni.

Nimi: Lacritsi

07.01.2018 00:48
Ben – Violence

Ben siirsi katseensa arasti ensin Dianan kavioihin, ja siitä vähä vähältä ylemmäs aina kasvoihin asti. Ben sai yllättyä siitä kuinka kirkas valo oli, mutta upseerin ei kuitenkaan tarvinnut siristellä silmiään kirkkauden takia. Niin ja tamman silmät, ne olivat Benin mielestä kammottavat, mutta eivät liian kammottavat. Ehkä. Ben ei varmasti näyttänyt siltä, että olisi hirveästi nauttinut näkemästään, mutta kyllä Ben kykeni tuijottamaan tamman silmiä katsettaan kääntämättä.
”Niin, valoahan se vain on, ja täällä tosiaan näkee paremmin”, Ben totesi ääni kaikkea muuta kuin varmana. Ruunikko kuitenkin otti askelen lähemmäs, päästäkseen katsomaan tarkemmin. ”Sinun silmäsi ovat ihan valkeat”, Ben kommentoi, ja tutkaili eri suunnista Dianan silmiä, jos onnistuisi näkemään hohdon takaa niiden oikeaa, luonnollista väriä. Ei onnistunut, jos silmistä mitään näkyi, Ben ei sitä onnistunut näkemään. ”Tulikärpästen valo ei kylläkään ole valkoista”, Ben sanoi vahingossa ääneen. Ei Diana näyttänyt tulikärpäseltä, mutta niiden pienten kummallisten ötököiden ajatteleminen oli rauhoittavaa. Benin ilme muuttui jopa järkyttyneeksi, kun ori tajusi lipsahduksensa.
”Deimos ehdotti tulikärpästen ajattelua, se auttaa”, Ben selitti nolostuneen näköisenä.
”Tämä ei oikeastaan ole niin kamalaa kuin luulin”, Ben sanoi, vaikka ei ollut aivan samaa mieltä. Diana oli kammottavan näköinen, mutta ainakaan Ben ei hyppinyt pelosta seinille. Itse asiassa Ben tunsi olonsa ihan hyväksi, vähän jännitti.

Nimi: Diana-Violence

07.01.2018 00:32
Huomasin kyllä Benin jokaisen yrityksen vältellä minua ja silmiäni. Ja hetken jopa ajattelin, että poistuisin vain paikalta. #Ben ei koskaan pääse tämän yli, mutta vielä varmemmin silloin, jos hän ei hyväksy totuutta# tämä ajatus sai minut jäämään. Siispä kävelin luolani perälle ja mitä hämärämpää oli sitä enemmän silmäni alkoivat hohtaa. Silmäni olivat aluksi vain reunasta valkoiset ja hohtavat, mutta valkoinen väri peitti normaalisti mustat kohdat valkoiseksi ja hohto vahvistui. Tätä en tietenkään itse nähnyt. Ihan perällä silmäni olivat täysin hohtavat. Jännittyneenä odotin Benin reaktiota, kun tuo lopulta käänsi katseensa minuun.
"Se auttaa minua näkemään paremmin pimeässä. En voi satuttaa sillä ketään millään tavalla" selitin. Ehkä tieto vaarattomuudestani auttaisi Beniä.

Nimi: Lacritsi

06.01.2018 23:41
Ben - Violence

Ben kipitti Dianan perässä, yllättyneenä siitä ettei kenellekään tarvinnut pahoitella tönimistä. Kaipa kaikki olivat jo turtuneet jatkuvaan tuuppimiseen väkijoukossa. Benillä oli helppoa, ruunikko sai vain kulkea Dianan muovaamaa polkua, joka sulkeutui kiinni pian Benin hännän takana. Sitten he olivatkin jo valkoisen tamman luolalla. Ben jäi luolan ulkopuolelle, kuitenkin niin että näki sisään. Diana käveli peremmälle ja käänsi päätään vilkaistakseen Beniin. Ben värähti, mutta tajusi sitten etteivät Dianan silmät vielä hohtaneet. Ilmeisesti ei ollut tarpeeksi hämärää? No, Ben koki pienen helpotuksen tunteen, mutta se haihtui nopeasti kun Dianan kysyi kysymyksensä. Hitto, oliko tamma huomannut äskeisen säikkymisen?
#En ole#, Ben ajatteli ja asteli Dianan viereen, reilulla turvavälillä tosin. Ben ei voinut sille mitään, mutta tulevan tietäminen vain sai Benin käyttäytymään kuin Dianaa hylkivä magneetti. Kovin lähelle ei voinut mennä.
"Olen", Ben vastasi totuuden sijaan.
#Entä jos katsoisin ensin vain seinään, en Dianaan. Silmäthän hohtavat, kai ne siis myös valaisevat? Ainakin saan hyvän ennakko varoituksen jos luola näyttää valoisammalta#, Ben ajatteli ja vilkuili luolan seinää enemmän kuin Dianaa. Sitten Ben saattoi varmaan vain odottaa.
#Älä katso, älä katso#, Ben toisteli itselleen, ja yritti tiukasti pitää katseensa luolan seinässä, vaikka mieli teki vilkaista Dianan suuntaan. Kohta luolan varjoisa puoli alkoi näyttää valoisammalta.(?) Ben itse asiassa rentoutui hieman, koska tiesi nyt Dianan tekevän sitä. Luolassa tosiaan näki paremmin, ja toiselle sivulleen vilkaistessaan Ben tajusi Dianan silmien hohteen olevan niin voimakas, että Ben näki ruumiinsa varjon harmaankirjavia seiniä vasten.(?)
#Ei tämä nyt kovin paha ole#, Ben mietti, mutta ei iloinnut vielä. Upseeri katseli lattiaa ja seiniä vielä vähän aikaa, vältellen hyvin systemaattisesti katsomasta Dianaa kasvoihin. Sehän tässä se isoin juttu varmaan olisi. Ben luimi korviaan, piti itselleen pienen rohkaisupuheen ja päätti kokeilla. Ben huomasi ajattelevansa tulikärpäsiä, sitä miltä ne näyttivät loistaessaan. Ben nosti katseensa lattiasta Dianaan. Miltä tamma näytti? Hohtivatko Dianan tummat silmät nyt valkoisina, vai jossain toisessa värissä, vai näyttivätkö ne aivan normaaleilta? Himmenikö valo aina kun tamma räpäytti silmiään?

Nimi: Diana-Violence

06.01.2018 22:55
Ben oli pahoitellut asiasta ennenkin, mutta vaikka tuo oli pahoillaan, epäilin, että tuo edelleen pelkäsi minua. Siispä jätin anteeksi pyynnön huomioimatta. Osittain myös siksi, että pian näkisin, oliko Ben tosissaan.
"Minä hoidan ruuhkan, tule sinä perässäni" totesin. Laskin pääni alas ja pitkälle ja kuljin eteenpäin. En väistellyt, joten törmäsin moneenkin hevoseen. Tässä ruuhkassa kukaan ei kuitenkaan tuntunut häiriintyvän siitä. Pari kertaa jouduin odottamaan, että edessä oleva ääliö väistyisi, mutta lopulta pääsimme(?) luolalleni. Vilkaisin vielä taakseni, ennen kuin kävelin luolaani. Pysähdyin ennen luolan hämärää puolta ja vilkaisin Beniä.
"Oletko varma tästä?" kysyin ruunikolta.

Nimi: Lacritsi

06.01.2018 20:46
Ben - Violence

Upseeri käänsi korvansa luimuun kun Diana muistutti viime kerrasta.
"Olen pahoillani siitä... Öh, sinun luolasi? Jos siis tässä ruuhkassa edes pääsee sinne", Ben ehdotti, ja kääntyi katsomaan tamman luolan suuntaan. Se tuntui olevan niin kaukana täältä, kun välissä oli niin paljon porukkaa. Tosin jos pysyttelisi aukion reunalla, liikkuminen olisi varmaan helpompaa.

Nimi: Diana-Violence

06.01.2018 19:38
Oma katseeni seurasi Deimosta, vaikka nyökkäsinkin Benille merkiksi, että olin kuullut toisen sanat. Katseeni kohditui takaisin ruunikkoon, kun ori jatkoi puhumista. Korvani taipuivat luimuun, kun ymmärsin, mistä oli kyse. Vilkaisin taivaalle, aurinko paistoi vielä kunnolla, hämärä ei tulisi vielä hetkeen.
"Miksi sinä sen haluat nähdä? Viime kerran jälkeen vältit seuraani, enkä halua sitä enää... Meidän pitäisi muutenkin puhua tästä syrjemmässä" viimeisen lauseen sanoin hiljempaa ja vilkuilin ympärilleni. En ymmärtänyt, miten Ben ja Deimos olivat päätyneet puhumaan minun voimistani. Ellei... Ellei Deimos ollut kertonut omistaan. #Ei, Ben olisi paljon pelokkaamman näköinen eikä varmasti pyytäisi minua näyttämään omia voimiani# päättelin. Mutta en voinut kysyä Beniltä tarkempaa tietoa, ennen kuin menisimme syrjempään.

Nimi: Lacritsi

06.01.2018 12:55
Ben - Violence

"Aa, joo. Juttelin just Deimoksen kanssa siitä, hän arvelikin että Aitne ottaa Danin mukaansa", Ben vilkaisi Deimoksen suuntaan, joka raivasi tietään kohti labyrinttiä. Tosin Deimoksen ei tarvinnut käyttää sitä raivaamista missään muodossa, iso osa väestä väistä friisiläisen tieltä.
"Ja juteltiin me vähän muustakin. Voisitko näyttää sen... Sen..." Benin joka toinen ajatus huusi; 'vältä kummajaissanaa!' eikä upseeri meinannut keksiä mitään millä kuvata Dianan kykyä. Deimos oli sanonut sitä voimaksi. Kai se oli ok sana käyttää?
"Sen voimasi?" Ben päätti lauseensa.

Nimi: Diana-Violence

05.01.2018 23:55
Saapuessani leiriin vilkuilin ympärilleni. Danin tulosta pitäisi ilmoittaa Deimokselle. Toki ori oli saattanut asian jo itsekin aavistaa. Näin Benin ja Deimoksen juttelemassa, mutta yllätyksekseni Ben oli se, joka tuli luokseni.
"Totta kai, mutta Deimokselle pitää ilmoittaa, että Dani on tulossa Aitnen kanssa leiriin" vastasin. Olin hieman kiinnostunut, mitä asiaa Benillä oli, ruunikko ei ollut hirveästi puhunut kanssani sitten Jerryn tulon jälkeen. Ehkä hänkin oli alkanut pelkäämään valkoista oria tapporeissumme jälkeen. Siittäkö ori haluaisi puhua?

Nimi: Faijer-Violence

05.01.2018 23:50
Hymyni oli hieman suurempi, kun näin Ancelikan hymyilevän. En edes välittänyt, vaikka en koskaan saisi tammavarsaa omakseni, kunhan saisin hänet hymyilemään.
"Minun perheeni on ilmeisesti helppo löytää" totesin, kun näin Igorin tulevan kiireellä luoksemme. Isoveljeni käsky tuli yllätyksenä. Minun pitäisi hoitaa sitä pikku kakaraa vai? Tehtävä ei ollut mieluisin, mutta Ancelikalle taisi veljentyttäreni kunto olla tärkeää, joten päätin nyökätä.
"Tulimme heti kun kuulimme, mitä täällä on meneillään, ei tarvitse hermostua" tuhahdin kuitenkin, en sentään ollut täysin tyytyväinen tilanteeseen. Tuliko se ilmi hyvällä vai huonolla tavalla oli eri asia.

Nimi: Lacritsi

05.01.2018 11:41
Ben x Deimos - Violence

"Miksi muuten Aitne ja Dani pitää pysäyttää?" Ben kysyi, kun kaksikko oli ehtinyt olla muutaman minuutin hiljaa. Deimos ei ollut kommentoinut mitään Benin aiempaan kiitokseen ja Benkin oli malttanut olla hetken hiljaa. Pitkäänpä oli tätäkin iloa kestänyt.
"Danin pitää asua jossain muualla kuin Aitnen luona. Aitnen riski sairastua on meitä muita suurempi", Deimos vastasi.
"Ymmärrän pointin, minullahan on vanha emo", Ben totesi. Upseeri oli hetken hiljaa.
"Kumpi muuten on vanhempi? Minun emoni Cigarette vai Aitne?" Ben kysyi yllättäin.
"En tiedä", Deimos vastasi, irrottamatta katsettaan aukiosta.
"Kuinka vanha Aitne on?" Ben kysyi
"En tiedä, enkä todellakaan uskalla mennä kysymään", Deimos murahti.
"Ai. Ciga on 55. Ehkä hän tietää", Ben jatkoi.
"Hmh, eli hän oli 25 kun sai sinut. Minulla on sellainen käsitys että Aitne oli emolleni isosisko. Jos emoni sai minut ja sisareni hyvin nuorena, voi olla että Aitne ja sinun emosi ovat samanikäisiä", Deimos pohti ääneen. Ben ei ehtinyt vastaamaan, kun Deimos jatkoi puhumista huomattavasti innostuneemmalla äänellä: "Diana on tuolla." Ben kohotti päätään ja tähyili hevosmerta. Tummuuden keskellä valkea tamma oli helppo huomata.
"Aitnea ja Dania ei näy", Ben totesi katseltuaan hetken.
"Kuka sanoi että Diana tulisi samaa matkaa niiden kanssa? Tässähän Ben on hyvä väli käydä juttelemassa Dianalle. Aitnella ja Danilla menee varmaan vielä jonkin aikaa ja pitäähän minun vielä kuulla mitä Aitnella on sanottavanaan Danista. Tässä on hyvin aikaa", Deimos vilkaisi upseeria virnistäen. Ben mulkaisi Deimosta, sillä ei pitänyt mustan orin pahantahtoisesta ilmeestä. Sitten upseeri lähti pujottelemaan hevosia Dianaa kohti. Deimoskin lähti labyrinttiä kohti, Beniä hitaammin tosin.
"Hei Diana, voitaisko vaihtaa pari sanaa?" Ben kysyi, ravatessaan valkoisen tamman luokse.

Nimi: Gaapriel

04.01.2018 17:43
Dani-Aderlin

"No ei sinun luottamuksen puutteesi pahemmin hetkauta!" tuhahdin tammalle. Minua kuitenkin lohdutti kuulla, että Diana halusi minun voivan permmin.
"Juu nähdään vain!" hihkaisin tamman perään tuon viilettäessä kohti leiriä.
"Toivottavasti päästään sinne saakka" tuhahdin hiljaa.
"Lakkaa marmattamasta ja kävele!!" kiukkuinen tamma vieressäni kiljahti. Nykäisin päätäni taaksepäin pienestä pelästyksestä ja käänsin kummastuneen katseeni tammaan.
"Kävellään kävellään, ei tarvitse kiukutella!" naurahdin vanhalle tammalle joka oli auttanut minua avokätisesti ja jatkoin hidasta laahustamistani eteenpäin.

Ancelika-Violence

"Noh hyvä jos olen auttanut sinua niinkin paljon ja sinä olet ensimmäinen jolle kerron, lupaan sen!" sanoin hymyn noustessa huulilleni ja samalla tuuppaisin oria turvallani(?)
"Etsitäänkö perheesi ja Safiira? Minua huolestuttaa hieman" totesin ja käänsin katseeni leirin suuntaan.

Igor-Violence

Ravasin hermostuneena pitkin leiriä etsien veljeäni. Lopulta katseeni kiinnittyi Ancelikaan ja tamman vieressä seisovaan veljeeni. Nostin laukan kaksikon luokse ja pysähdyin heidän eteensä.
"Missä helvetissä te olette olleet?!" kysyin vauhkoten ja huolta äänessäni.
"Saafiira etsii teitä. Hän tarvitsee lapsenvahteja Zeralle ja te olette aika hyvä vaihtoehtio siihen nyt kun olette täällä! Hänellä on kiireitä töiden kanssa." totesin nyt jo heiman rauhallisemmin.

Nimi: Faijer-Violence

04.01.2018 01:51
Huomasin ja kuulin kuinka hermostunut ja ärtynyt Ancelika oli. En voinut muuta kuin potea syyllisyyttä, minähän olin ollut hyvin negatiivinen viime aikoina. Oikestaan koko sen ajan, minkä olin ANcelikan tuntenut.
"Olen pahoillani... Mutta hei, ainakin sinä tuot tänne jotain positiivista ja paljonkin! Saat minutkin positiivisemmaksi" sanoin hymy karaten huuliltani lopuksi.
"Lupaan yrittää saada olosi paremmaksi, jos sinulle tulee ikinä huono olo Violencen takia" lisäsin vielä ennen kuin aloin itsekin vilkuilla ympärilleni. Missä Igor oli? Entä isä ja emo? Safiiraakin yritin löytää, mutta valkoista varajohtajaa ei näkynyt mistään.

Nimi: Diana-Violence

04.01.2018 01:41
Luimistin Danille tuon vitsaillessa.
"Älä edes vitsaile tuosta. Sait ehkä aikasemmin sen hullun kimpustani ja tunnen ehkä hieman myötätuntoa sinua kohtaan, mutta en silti luota sinuun täysin" huomautin toiselle ilmaisten epämieltymykseni vitsiin. Aitne pyöräytti silmiään kuullessaan sanani. Sai tuotakin ämmää kestää.
"Mutta pahoittelen myös aiheuttamaani viivästystä. Mitä nopeammin sinut parannetaan sitä parempi" sanoin nyt ystävällisemmin.
"Onko sinulla vaihdevuodet kun noin mielialasi heittelee" Aitne tuhahti kääntymättä katsomaan minua. Miten paljon minun tekikään mieli näykkäistä parantajan kylkeä.
"Varmistan polun turvallisuuden jo etukäteen, nähdään leirissä. Aitne pitää sinusta varmasti hyvää huolta" sanoin Danille antamatta mitään huomiota parantajalle. Parempi poistua paikalta kun viivyttää Danin parantamista entisestään. Aitne vain hymähti tympeästi. Hyvä, en halunnutkaan kuulla enempää valitusta kääkältä. Vilkaisin vielä kerrän vähän huolissanikin Dania ennen kuin nostin laukan ja kiidin puiden ohi kohti leiriä. Toki samalla myös varmistin, etten haistanut susia tai muita petoja.

Nimi: Lacritsi

03.01.2018 22:24
Ben x Deimos – Violence

”Riittää jo, pysytään aukealla”, Deimos seisahtui aukion reunalle, lähelle asumatonta luolaa jota kohti Ben oli ollut mustaa oria raahaamassa. Ben kääntyi ympäri, jo upseerin naamasta näkyi, ettei Ben tykännyt aiheesta yhtään. Deimos vain tutkaili Beniä, nautti siitä että sai vuorostaan painostaa upseeria katseellaan. Tietenkin Ben voisi vain olla hiljaa ja vastaamatta, mutta valitettavasti sellainen oli aika harvinaista Beniltä. Ben tuskaili hetken, ennen kuin puhui.
”No eikö se muka sinusta ole outoa?” Ben kysyi.
”On, mutta en minä sitä pelkää”, Deimos vastasi.
”Minä en ole sinä! Se.. se vain tuli niin yllättäin, Diana vain yhtäkkiä päätti näyttää sen silmähomman. Minä tiedän että käyttäydyin tökerösti, mutta minä säikähdin ja… Mutta kun se on luonnotonta! Ei sellaista ole!” Ben selitteli. Deimoksesta alkoi vähän tuntua, ettei Ben itsekään tiennyt mikä Dianassa oli niin hirveää.
”Ja ennen kuin sanot, niin tiedän kyllä että täällä ilmeisesti on lisää… Lisää sellaisia”, Ben jatkoi. Deimos heilautti korviaan. Ihan miten vaan, ei musta ori olisi kyllä aikonut sanoa mitään.
”Tuntuu pahalta sanoa Dianaa ja niitä ”sellaisiksi”. Mitä ne edes ovat? Ei Dianalla ennen ole ollut hohtavia silmiä. Miksi joillekuille tulee..? Minä en ainakaan halua mitään semmoista itselleni”, Ben muuten steppaili jälleen, kiersi pientä kehää Deimoksen edessä mietteitä purkaessaan.
”Toivottavasti Diana ei ole kovin vihainen minulle… Ja vaikka Dianaa ei haittaisikaan, että ajattelen siitä silmäjutusta niin… Niin silti minusta tuntuisi varmaan pahalta, koska minä silti ajattelisin että hän on jokin kummajainen” Ben sanoi. Eli siis, Ben olisi pahoillaan siitä että ajatteli jostakusta pahasti, vaikka se ei edes haittaisi ajattelunkohdetta? Wou, Benin tunteellisuus meni yli Deimoksen ymmärryksen.
”Se vain…” Beniltä tuntui kerrankin loppuvan sanat kesken ja upseeri jäi seisomaan paikoilleen maata tuijotellen.
”Se vain on valoa, tai jotain sellaista. Dianan silmät vain hohtavat pimeässä. Samaahan tulikärpäsetkin tekevät”, Deimos totesi rennosti, tai pikemminkin välinpitämättömästi.
”Vertasitko sinä äsken Dianaa tulikärpäseen?” Ben ei voinut olla virnistämättä. ”Tuo on kylläkin totta… Mutta en minä voi joka kerta, kun juttelen Dianalle, ajatella että hän on tulikärpänen”
”No on se parempi kuin kummajainen”, Deimos tuhahti edelleen samalla äänensävyllä.
”Olet sinä uskomaton”, Ben huokaisi, mutta hykersi samalla naurusta, ja virnisti leveästi. Ben vain kuvitteli tilannetta, jonka keskustelu oli ruunikon mieleen maalannut.
”Kiitos, tuo ei ehkä ratkaise ongelmaa, mutta sai ainakin minut paremmalle tuulelle”, Ben naurahti.
”Ole hyvä. Diana ei ole vihainen sinulle, muttaa… Loukkaantunut?” Deimos jatkoi puhumista, ja sai Benin taas luimimaan korviaan. Tuossa tapauksessa Benin pitäisi puhua Dianalle pikimmiten.
”Miten minä sen korjaan?” Ben kysyi ääneen.
”Mene puhumaan. Valehtele vaikka ettet pelkää”, Deimos tuhahti.
”Enkä. Ensinnäkin; valehtelu on väärin. Toiseksi; Diana huomaisi heti etten puhu totta”, Ben väitti vastaan. Deimos kohautti lapojaan.
”Sitä minä vaan, että sinun kannattaisi tottua ajatukseen. Erikoisia kykyjä omaavia tuntuu tupsahtelevan esiin tuon tuostakin”, Deimos jatkoi ja kääntyi Benin sijasta kohti aukiota. Ketään Deimoksen kaipaamaa ei kuitenkaan näkynyt vieläkään.
”Lisää? Täälläkö? Ketä ne on? Deimos kerro. Tiedätkö sinä jo sen toisen josta Diana puhui?”, Ben jatkoi jälleen tuskastuneeseen ääneen.
”Tiedän. En kerro”, Deimos vastasi lyhyesti, eikä edes katsonut Beniin. Deimos kuuli Benin huokaisevan luovuttaneena vieressä.
”Taidat olla oikeassa. Ehkä minun ei kuulu tietää ennen kuin olen päässyt ensimmäisestäkään yli”, Ben sanoi päätään roikottaen.
”Mene puhumaan Dianalle jossain vaiheessa. Pyydä häntä vaikka näyttämään taitonsa, ei siinä mitään pelättävää ole. Ja käytä vaikka sitä tulikärpäsjuttua, jos siltä tuntuu. Mistä Diana tietää mitä sinä ajattelet”, Deimos jatkoi poissaolevan välinpitämättömästi, katsoessaan leiriä ja sen hevosia. Deimos ei sitä nähnyt, mutta Ben nosti päänsä ja hymyili hieman.
”Kiitti Deimos”, Ben sanoi ja sai Deimoksen kääntämään korvansa taakse.

Nimi: Gaapriel

03.01.2018 20:25
Ancelika-Violence

Benin vastauksen jälkeen nostimme laukan ja saavuimme pian leiriin. Aikuinen ori häipyi luotamme ja minä huokaisin syvään kääntäen katseeni Faijeriin.
"Vihaan tätä leiriä. Kaikkialla on negatiivista energiaa ja se saa minut vihaiseksi sekä voimaan pahoin!" sanoin orille nyrpeä ilme kasvoillani. Saatoin jopa näyttää siltä että oksentaisin tähän paikkaan. Koko lauman käyttäytyminen etoi minua. Katseeni kiersi leiriä ja yritin löytää Safiiraa tai jotakuta tuttua hahmoa.

Nimi: Lacritsi

01.01.2018 19:27
Ben x Deimos

Kunhan Ben oli päässyt muksujen kanssa labyrintin toiselle puolelle, ruunikko pysähtyi vartijan vuoksi. Vahti toki siirtyi oitis sivuun nähdessään Benin, jolloin Ben meni leirin puolelle, ja jäi katsomaan ympärilleen. Huh kun aukiolla oli porukkaa, varmaan kaikki olivat tulleet luolistaan ulos. Ben kehotti varsoja menemään omiensa luokse, ja pahoitteli sitten poistumistaan. Upseeri kääntyi lähimmän vartijan puoleen ja kysyi mitä leirissä oikein tapahtui.
”Kukaan ei saa mennä ulos. Tosin ainakin parantaja ja yks valkea ämmä on ulkopuolella. Ja kuulemma nimenomaan parantajan paluuta pitää odottaa”, jostain syystä äreän kuuloinen vartija kertoi. Ben höristi korviaan iloisesti yllättyneenä.
”Parantajako? Oikeasti? Mahtavaa!” Ben kääntyi poispäin vartijasta, jonka naamalla oli perin hölmistynyt ilme. Ei sitä voinut syyttää, ei vartija varmasti älynnyt mitä Ben iloitsi. Ben oli kuitenkin saanut sen käsityksen, että parantaja oli mennyt katsomaan Dania. Ja siitä saattoi päätellä, että kokous oli varmaan päättynyt, kukkulalla Deimoksen luolassa tuskin oli enää ketään. Ja ’valkea ämmä’ tarkoitti varmasti Dianaa, koska kukaan ei todellakaan uskaltaisi haukkua Safiiraa, ei edes silloin kun varajohtaja itse ei ollut kuulemassa. Ben etsi katseellaan kokouksessa olleita hevosia, Deimosta, Safiiraa ja Vicenteä, koska ilmeisesti Diana ja Aitne olivat ulkopuolella. Täytyihän upseerin kuulla tarkalleen mitä oli puhuttu. Vicenteä tai Safiiraa Ben ei nähnyt, -outoa, niiden vaaleiden turkkien luulisi erottuvan suureksi osaksi tummasta massasta-, mutta leirin keskiosissa seisoskelevan, muita ympärillä olevia hevosia keskimäärin päätä korkeamman Deimoksen Ben näki. Upseeri lähti ravaamaan friisiläistä kohti, mutta joutui aika ajoin hidastamaan käyntiin, väkeä oli vain niin paljon, eikä Ben halunnut töniä/tulla tönityksi ainakaan kovin pahasti.
”Siinä sinä olet, aloin jo ihmetellä minne helvettiin olet kadonnut”, Deimos murahti huomatessaan kohti tulevan Benin.
”Ai… sori”, Ben pahoitteli, vaikka omasta mielestään ei ollut ollut edes kovin kauaa poissa. ”Mitä te kokouksessa päätitte? Missä muut ovat?” Ben kyseli.
”Vicente kertoi tarkemmin taudista. Aitne meni katsomaan Dania. Leiri pidetään lukittuna siihen asti, että Aitne palaa, ja voimme kertoa sen mitä tiedämme taudista. Ovatko kaikki sisällä? Mahdollisimman monen pitää olla kuulemassa”, Deimos kertoi.
”No ainakin suurinosa, en ehtinyt kiertää koko reviiriä, kävin vain merenrannan suunnalla. Mutta lähetin kotiin ainakin kymmenkunta hevosta.” Ben päätti olla kysymättä taudista tarkemmin, koska tulisi varmasti kuulemaan saman asian kohtapuoliin.
”Hyvä, älä enää karkaa minnekään, Aitne tulee varmasti pian takaisin”, Deimos vastasi.
”Tuleeko Dani leiriin?” Ben kysyi toiveikkaasti, ja sai Deimokselta ärtyneen, mutta myös kysyvän katseen. Miksi Ben oli noin kiinnostunut siitä, mitä Danille kävisi.
”Toivottavasti ei, mutta luultavasti täti raahaa sen kumminkin mukanaan”, Deimos tuhahti vastaukseksi. Ben ei tajunnut miksi Deimos tuollalailla ärhenteli, mutta päätti olla kysymättä. Deimos vain pilaisi Benin ilon siitä, että Dani saisi hoitoa, ja ettei upseerin tarvinnut lähteä enää juoksentelemaan metsään.
”Entä Safiira, Vicente ja Diana?” Ben jatkoi.
”Safiira ja Vicente yrittävät pitää leirin kasassa, en tiedä missä he nyt ovat. Diana…” Deimos vaikeni hetkeksi miettimään. Musta ori tiesi kyllä mitä sanoa, mutta mietti vain, halusiko sanoa. Deimos nimittäin tunsi Benin sen verran hyvin, että tiesi saavansa liudan lisäkysymyksiä. Ja Deimos epäili niiden lisäkysymyksien olevan hankalia vastattavia. Deimos ei ollut ihan varma, halusiko tulla kuulustelluksi juuri nyt. Benin ihmettelevä, ahnaan utelias katse kuitenkin painosti ja paljasti, että Deimos saisi kysymyksiä niskaansa mitä tahansa nyt tekisikin. Ja vain luoja tiesi mitä kaikkea Ben keksisi kysyä. Toisaalta Deimos ei pistäisi juttutuokiota pahakseen, ainakin huomio siirtyisi pois ympärillä pyörivästä, häiritsevästä väkijoukosta.
”Diana meni sanomaan pari valittua sanaa Aitnelle –” Deimos kertoi. Friisiläinen olisi jatkanut sanojaan, mutta veti välissä henkeä, ja sen pienen sekunninkestoisen tauon aikana Ben oli jo puhjennut puhumaan.
”Valittua sanaa? Miten niin? Aitnelle?” Ben oli hämillään. Miksi Diana menisi Aitnelle ärhentelemään? Ensinnäkin Benin oli hankala kuvitella Diana ärhentelemässä kenellekään -kummallista, Dianahan oli yrittänyt murhata tuttunsa ja sen sellaista- ja miksi kukaan halusi Aitnelle ärhennellä? Vanhushan oli ikänsä ja taitojensa vuoksi kunnioituksen arvoinen. Niin no, Ben kunnioitti Aitnea, vaikka myönsikin vanhuksen olevan joskus paha suustaan.
Deimos siristi huvittuneena silmiään, Ben kuulosti joltain uteliaalta, tyhmältä pikkukakaralta, joka halusi tietää kerralla kaiken, vaikkei voisi ymmärtää asiaa ollenkaan. Vähän niin kuin pitäisi selittää 4-vuotiaalle kuolemasta tai mistä varsat tulevat. Kyllä Lucy oli tainnut joskus kysyä nuo perinteiset kysymykset.

”Aitne ei jostain syystä pidä Dianasta. Hän sanoo Dianaa aina ämmäksi tai vastaavaksi”, Deimos selitti lyhyesti. Tuon kohdan Deimos olisi kertonut hetkeä aiemmin, jos Ben olisi antanut mahdollisuuden.
”Aitneko?” Ben meni vielä vähän enemmän hämilleen.
”Ja minä kerroin siitä Dianalle, Diana ei tietenkään ilahtunut, ja on nyt matkalla pieksemään Aitnen”, Deimos kertoi ja virnisti. Musta ori oli jokseenkin tyytyväinen saavuttamaansa epäsopuun Dianan ja Aitnen välillä, vaikka se ei ollut ollutkaan Deimoksen alkuperäinen tavoite.
”Ei kai nyt ihan pieksemään?” Ben korjasi hymyillen.
”Hän potkaisi minuakin”, Deimos kohensi ryhtiään yhä virnistäen. Ben naurahti. Melkein kuin Deimos olisi ylpeä että oli saanut kaviosta. Näköjään potku ei häirinnyt friisiläistä itseään, mutta Benin korvaan kuulosti siltä että nuo kaksi olivat riidelleet. Ei kai Diana nyt muuten..? Ben paloi uteliaisuudesta kuulla lisää.
”Oikeasti? Miksi?” Ben jatkoi vähän huvittuneella äänellä. Tietenkään ei ollut kiva kuulla että Diana ja Deimos olivat riidelleet, mutta ehkä riita oli sovittu? Deimoksen hyväntuulisuudesta ei voinut päätellä varmaa vastausta.
”Meillä oli pieni riita, ja minä purin Dianaa. Siksi hän potkaisi, täysin ansaitusti”, Deimos jatkoi, ”ja ennen kuin kysyt, hän yritti lähteä kesken kaiken. Yritin pysäyttää hänet, hän ei kuunnellut ja minä purin.”
”Siinäpä hyvä ratkaisu”, Ben ei voinut olla kommentoimatta.
”Hmph, se toimi, hän pysähtyi”, Deimos kohautti lapojaan huolettomin elkein.
”Mitä se riita koski?” Ben jatkoi kyselemistä vähän varovaisemmin. Eihän asia kuulunut oikeasti Benille pätkääkään.
”Tätä leirin sulkemista”, Deimos aloitti. ”Hän käsitti sen jotenkin väärin.” Ben luimi ihmetellen korviaan. Käsitti väärin? Leirin lukitsemisen? Miten niin? Deimos huomasi upseerin hämmentyneen ilmeen ja selitti vähän tarkemmin; ”Sanoin ettei hän saa lähteä minnekään. Sen hän käsitti väärin, tunsi olonsa kuulemma vangituksi.” Keskustelu ei kylläkään ollut mennyt noin yksinkertaisesti ja sulavasti, mutta Deimos vain yritti lyhentää pointtia Benille. Deimos katsoi hetken ajan ikään kuin Benin läpi, miettiessään riitaa niinkin keskittyneesti, että hyvä jos kuuli omat ja Dianan sanat korvissaan. Katseensa Deimos palautti Beniin viimeistään silloin kun Ben alkoi puhumaan.
”Outoa”, Ben myönsi hämillään. ”Jännä että Diana nyt niin herkästä veti herneen nenäänsä”, ei tuollainen kyllä kuulostanut yhtään Dianalta. Deimos hymähti epämääräisesti, mutta myöntävästi. Friisiläinen itsekään ei vielä tajunnut mikä Dianaan oli silloin iskenyt tai mitä Deimos oli muka tehnyt väärin. Ben ei olisi välttämättä sanonut noin, jos olisi ollut itse paikalla tilanteessa, ja tietäisi kaiken. Mutta Benillä oli käytössään vain pari lausetta Deimoksen suusta.
”Mutta olisit ehkä voinut sanoa jotenkin vähän eri tavalla, ajatella vähän Dianaakin”, Ben vaihtoi kantaansa.
”Miten niin?” Deimos höristi ihmetellen korviaan.
”No mieti nyt, nyt kun on ollut se Jerrykin. Näithän miten sekaisin Diana meni siitä kun Jerry tuotiin leiriin. Sitä minä vaan, että ehkä Diana on sen takia vähän… herkillä?” Ben ehdotti mietteliäänä. Deimos kohotti epäilevästi toista kulmaansa. Toisaalta, Dianahan oli sitten maininnut Jerryn ja suorastaan vannottanut asioita Jerryn suhteen. Hmh, eipä friisiläinen olisi tullut tuommoista itse miettineeksi.
”Jaa, ehkäpä”, Deimos mutisi, kuin ei haluaisi myöntää, että Ben saattoi olla oikeassa. ”Tehty, mikä tehty. Ei Diana ole enää minulle vihainen”, Deimos lopetti.

Ben taittoi korvansa taaksepäin, kun Deimos käänsi pahaa enteilevästi kiiluvat silmänsä upseeria kohti. Eikä mustan orin naamalla oleva ivallinen virne parantanut Benin oloa yhtään.
”Mitä jos puhuttaisiin välillä sinusta?” Deimos naurahti ja kääntyi suorastaan hyökkäävästi ruunikkoa päin. Ben ei saanut aikaa kieltäytyä, kun Deimos jo aloitti:
”Miksi sinulle on niin tärkeää että Dani tulee tänne?” Ben meni vähän hämilleen äkillisestä aiheen muutoksesta. Ja miksi Deimos näytti tuommoista naamaa?
”Hän…” Ben sopersi.
”Oletko ihastunut?” Deimos napautti härnäävään sävyyn ja näytti siltä että alkaisi nauramaan hetkenä minä hyvänsä.
”Mitä?! Mistä sinä tuollaist- Deimos, lärvi umpeen!” Ulisemalla Ben oli pikemminkin itse se, joka keräsi ihmetteleviä katseita, kuin puoliääneen hekottamaan alkanut Deimos. Totteliko Deimos? Ei tietenkään, innostui vain.
”Nono Ben, eihän siinä ole mitään pahaa jos tykkää samasta. Sitä paitsi, on Dani hyvännäköinen paskiainen. Ah mikä turkkikin! Mokoma kerännyt varmasti paljon tammoja, ja oreja”, Deimos virnuili ja kierteli upseeria kuin susi raatoa. Väenpaljouden aallossa se tosin tarkoitti, että friisiläisen kylki hipoi melkein kokoajan Benin turkkia. Tässä vaiheessa Ben oli tajunnut Deimoksen pelleilevän, mutta silti itsekseen naurusta hykertelevän Benin iho oli varmasti punastunut.
”Leikit sikseen, ääliö”, Ben naurahti hermostuneesti, ja sai omahyväisen näköisen Deimoksen pysähtymään.
”Oi, jos tuo ei ollut tarpeeksi vakavaa niin vaihdetaan totisiin aiheisiin”, ainakin alussa friisiläisen äänensävy oli ollut leikkisä, mutta loppua kohden Deimoksen ilmekin muuttui jopa pelottavan vakavaksi. Ben mietti, olisiko sittenkin pitänyt pitää suu kiinni. Deimos oli pari hengenvetoa hiljaa, kuin pitäisi kovastikin miettiä mistä puhuisi. Deimos tiesi kuitenkin tasan tarkkaan, millä ahdistelisi Beniä seuraavaksi.
”Mikä Dianan voimassa on niin kamalaa?” Deimos kysyi.
”He-hei, pienempää ääntä”, Ben tunsi kylmien väreiden kulkevan selkäänsä pitkin, kun ruunikko hypähti lähemmäs Deimosta ja vilkuili nopeasti ympärilleen väkijoukkoon.
”Mutta”, Deimos aloitti.
”Ihan oikeasti! Turpa kiinni. Jos haluat puhua siitä, niin ei täällä väkijoukossa!” Ben sihahti kiivaasti hampaidensa välistä. Deimos oli hyvinkin yllättynyt Benin radikaalista reaktiosta.
”No mennään syrjemmälle”, Deimos tuhahti huolettomasti. ”Mutta saat tehdä minulle palveluksen. Jos Aitnella on Dani mukanaan kun hän tulee leiriin, juokset pysäyttämään heidät heti labyrintin luokse. Minä en katsos pysty vieläkään juoksemaan”, Deimos leperteli. Ben näytti hetken suorastaan vihaiselta, mutta nyökkäsi sitten. Upseeri ajatteli, että jos ei tekisi kuten Deimos haluaisi, Deimos jatkaisi keskustelua tässä väenpaljoudessa. Ja juuri sitä Ben ei halunnut, ei itsensä, eikä Dianan vuoksi.
”Hyvä on. Tänne”, Ben kääntyi kannoillaan ja lähti raivaamaan tietään.

//Aika loppu kesken x)

Nimi: Faijer-Violence

18.12.2017 19:46
"Oma olisi syy jos kerran oman varapäällikkön jättävät tänne kuolemaan" mutisin niin hiljaa, että toiset eivät sitä kuulleet oman puheensa yli. Mielipiteeni ei pian saanut minultakaan huomiota, kun Ben mainitsi hajusta. Haju oli jotenkin tunkkainen. Vilkaisin Ancelikaa. Jos tammavarsa tulisi kipeäksi, minun olisi vaikea pysyä hänestä erossa. Haluaisin luultavasti vain loduttaa, vakuuttaa, että kaikki kääntyy parempaan suuntaan.
"Juostaan vain" halusin saada tarkempaa tietoa tästä sairaudesta ja sitä saisin vasta leirissä. Niinpä odottamatta muita nostin laukan ja en hidastellut paljoakaan.

Nimi: Lacritsi

16.12.2017 22:53
Ben - Violence

"Herranjestas, tuota minä en edes tullut ajatelleeksi", Ben hämmästeli, kun Ancelika ideoi murhasyytöksistä. Moinen kuulosti aivan realistiselta, Violencella kun ei ollut kovin hyvä maine. Aderlin saattaisi helposti kääntää tilanteen Violencea vastaan.
"Tuommoinen voisi olla hyvinkin mahdollista, Dania kuuluisi hoitaa, vaikka hän luokin ison riskin muulle laumalle. Sotaa me emme kuitenkaan kaipaa. Ja-" Ben keskeytti sanansa ja seisahtui. Ruunikko oli haistanut sairauden, ja Danin. Oliko Ben kuvitellut? Eikö Dani ollut jäänyt Aderlinin rajan tuntumaan? Ben nuuhki ilmaa tarkemmin. Ei, kyllä Ben haistoi Danin, tai sitten sairauden haju kantautui kauas.
"Haistatteko tuon? Tuollaiselta haisee kuume ja se tauti. Dani on ehkä jossain lähellä, tai sitten tuuli on kuljettanut hajun tänne. Pysykää kaukana sellaisista, joista tällainen haju tulee. Ja kerrotte heti jollekulle aikuiselle", Ben holhosi vakavana. Tauto tarttuisi helposti varsoihin, vaikka Ancelika ja Faijer eivät enää pikkupenikoita olleetkaan. Tietämättään Ben taisi itsekin olla ihan yhtä suuri uhka, kuin itse Dani, vaikka Benillä ei ollutkaan vielä minkäänlaisia sairauden merkkejä.
"Sopisiko jos juoksemme? Pidetään kiirettä", Ben ehdotti ja nosti ravin vilkuillen varsoja takanaan. Ben kiirehti, koska oli huolissaan Danista ja leiristä.

Nimi: Gaapriel

16.12.2017 22:04
Dani-Aderlin

Kuuntelin kahden tamman kaakatusta. Kaikkea sitä piti kestää kun teki kuolemaa tai jotain. Minä pyöräytin silmiäni ja huokaisin kun Diana rupesi puhumaan rakkaudesta. Ilmeeni kuitenkin muuttui kun tamma myönsi tappionsa ja antoi minuhn tulla leiriin.
"Kiitos Diana!" kiitin toista ja väläytin lempeän hymyn ennen kuin jatkoimme matkaa.
"En olisikaan halunnut käyttää äärimmäisiä keinoja ja vaikka aivastaa päällesi!" hihkaisin tammalle sarkastisesti ilkikurinen hymy kasvoillani.

Ancelika-Violence

Faijerin sanat rauhoittivat minua mukavasti ja väläytin toiselle ystävällisen hymyn.
"Sairaus tosian kuullostaa pahalta. Jos se kerran vaikuttaa niin nopeasti se varmasti leviää yhtä nopeasti. Jos kerran Dani on Aderlinin varajohtaja, se sytyttää varmasti sodan jos hän kuolee meidän reviirillämme. Syy voi äkkiä olla salamurha eikä sairaus!" sepitin molemmille oreille. Kylmät väreet juoksivat pitkin selkääni plekästä ajattelusta.

Nimi: Faijer-Violence

08.12.2017 23:15
"Safiira ja varsa ovat varmasti turvassa. Safiira on fiksu, ei hän altistaisi itseään millekään selllaiselle nyt" rauhoittelin Ancelikaa ennen kuin Ben ehti jatkamaan. Ruunikko kertoi sairastuneesta Danista. Tauti kuullosti hirveältä. Vilkaisin Ancelikaa huolestuneena. Toivottavasti tammavarsa ei saisi tuota hirveää vitsausta. En voisi menettää häntä varsinkaan tuolla tavalla. Haluaisin ainakin mahdollisuuden kertoa tunteistani.

Nimi: Diana-Violence

08.12.2017 23:02
Säälin Dania, minä todella säälin häntä, mutta minun piti ajatella uuden kotini turvallisuutta. Deimosta piti kuunnella.
"Aitne et voi tosissasi viedä tuota syöpäläistä leiriimme" sain vihdoin valitettua vanhukselle joka tuki sairasta oria.
"Sinä voit olla kylmä ja sydämmetön huora, mutta minulla on töitä" tuo vastasi närkästyneenä. Minun piti keksiä jotain ja äkkiä.
"Mitä jos Deimos sair"
"Diana, et edes aloita. Jos hän kuolee, syttyy sota. Ja me molemmat tiedämme, ettei hänen jalkansa ole vieläkään täysin parantunut. Joten toisin kuin sinä, minä ajattelen pitemmän päälle ja suojelen Deimosta toisin kuin sinä. Mutta mitä odottaa tuollaiselta huoralta, ethän sinä oikeasti edes välitä Deimoksesta" kääkän viimeiset sanat saivat minut laukkaamaan Danin ja Aitnen ohi ja pysähtymään sitten heidän eteensä.
"Minä olisin voinut lähteä, jos olisin halunnut! Olisin voinut jättää tämän kaiken taakse, elämään lapsuudenystävieni kanssa. Minä jäin Deimoksen takia. Ja minua ei kiinnosta, vaikka vihaisit minua kuinka. Minä rakastan sitä oria" en korottanut ääntäni juuri lainkaan mutta asian vakavuus tuli selville sanoista, että äänensävystäni. Aitne jäi tuijottamaan minua mietteliään näköisenä. Huomioni kiinnittyi Daniin ja heräsin takaisin todellisuuteen, siihen, mitä tässä oli todella tapahtumassa.
"Mutta olet varmaan oikeassa. Pidemmän päälle on järkevämpää, että Danista pidetään huolta. Joten mennään, ennen kuin hänelle käy mitään. Minä huolehdin, ettei mikään eläin hyökkää teidän kimppuunne.

©2018 Magical nature - suntuubi.com